Pääsääntöisesti kansalaisyhteiskunnan tila on Suomessa raportin valossa suhteellisen hyvä. Suomi sijoittuu kärkipäähän useissa, esimerkiksi demokratiaa, lehdistönvapautta, hyvinvoinnin perusteita, ihmisoikeuksia sekä hallinnon avoimuutta mittaavissa seurannoissa.
Parannettavaa kuitenkin löytyy. Vihapuheen kasvu nostettiin raportissa esiin merkittävänä demokratiaa ja sananvapautta uhkaavana tekijänä. Myös naisiin kohdistuva perhe- ja lähisuhdeväkivalta on ollut Suomessa tilastojen mukaan jatkuvassa kasvusuunnassa vuodesta 2015 lähtien. Niin ikään kansalaisjärjestöjen kaventuva autonomia ja kansalaisten eriarvoistuvat mahdollisuudet osallistua kansalaisyhteiskunnan toimintaan herättivät huolta.
”Kun kansalaisyhteiskunnan tila maailmalla ja Euroopassa pienenee, Suomikaan ei ole tästä ilmiöstä erillään oleva onnela”, totesi julkistamistilaisuudessa oikeusministeriön osastopäällikkö Johanna Suurpää.
Raportissa annetaan suosituksia kansalaisten osallistumisen lisäämiseksi, yhdenvertaisten kansalaisvapauksien vahvistamiseksi, tiedotusvälineiden vapauden ja digitaalisten oikeuksien turvaamiseksi sekä suotuisan toimintaympäristön takaamiseksi kansalaisyhteiskunnan toimijoille.
Raportin keskeiset suositukset suotuisan toimintaympäristön takaamiseksi kansalaisjärjestöille
Suomen tulisi:
- osallistaa ja lisätä vuoropuhelua erityyppisten kansalaisjärjestöjen sekä neljännen sektorin eli ei-järjestäytyneiden kansalaistoimijoiden kanssa, ja ottaa ne mukaan päätöksentekoon
- luoda julkishallinnolle yhtenäinen ja kattava kokonaisstrategia sen suhteesta ja yhteistyöstä kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa
- arvioida kokonaisvaltaisesti, miten kansalaistoimijoita tuetaan taloudellisesti kaikkein tehokkaimmin ja kehittää poikkihallinnolliset ohjeet, kriteerit ja standardit valtionavulle
- tehdä julkinen järjestörahoitus ja varainkeruu saavutettavaksi kaikille kansalaisjärjestöille
- tarjota kansalaistoimijoille lisää valtionrahoitusta innovaatioihin, kokeiluihin ja kehittämisprojekteihin väljemmillä kriteereillä, jotka antaisivat avustusta saaneille kansalaistoimijoille enemmän toimintavapautta
- turvata julkista rahoitusta saavien kansalaisjärjestöjen autonomia.
Huolenaiheet julkista rahoitusta saavien kansalaistoimijoiden riippumattomuudesta nousivat esiin erityisesti raportin taustahaastatteluissa kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa.
”Julkista rahoitusta saavien järjestöjen riippumattomuus rahoittajistaan pompahtaa korkin lailla pintaan säännöllisin väliajoin niin kansainvälisissä verkostoissa kuin Suomessa. Olemme aina korostaneet pohjoismaisen mallin yhteiskuntasopimusta, jossa kansalaisjärjestöjen toiminta tuottaa yleistä hyvää ja luo sosiaalista pääomaa. Tämä on kuitenkin veteen piirretty viiva, ja osa jäsenjärjestöistämme on pohtinut, korostaako valtionavun varassa toimiminen järjestöjen palveluntuottajaroolia ja vähentääkö se mahdollisuuksia toimia kriittisenä vallan vahtikoirana”, Fingon jäsensuhteista ja toiminnan kehittämisestä vastaava johtaja Timo Lappalainen pohtii.
Lue lisää:
OECD:n Civic Space Scan -raportti (englanniksi)
Oikeusministeriön tiedote
Lisätietoja:
Timo Lappalainen
johtaja, jäsensuhteet ja toiminnan kehitys, Suomalaiset kehitysjärjestöt Fingo ry
p. 050 317 6700, timo.lappalainen@fingo.fi