Presidenttiehdokas Jussi Halla-aho (ps.) avasi Fingon yksilötentissä ilmastopoliittisia kantojaan. Halla-aho kertoi näkemyksistään, kun häneltä tiedusteltiin Suomen presidentin roolista ilmastopolitiikan johtamisessa.
Halla-aho totesi tentissä, että puhdas ympäristö on kaikkien etu – myös suomalaisten. Hän sanoi myös, että fossiilisista polttoaineista eroon pyrkiminen on oikea suunta. Halla-aho totesi olevansa iloinen siitä, että Suomi on vähentänyt päästöjä jo pitkään.
”Oma näkökulmani on tässä asiassa perussuomalainen näkökulma. Me emme kiistä ilmastotyön tarpeellisuutta millään tavalla, mutta haluamme samalla korostaa sitä, että kyseessä on globaali haaste, jota ei voida ratkaista paikallisilla toimilla silloin, kun kunnianhimon taso eri maissa on niin erilainen kuin se tänä päivänä on”, Halla-aho sanoi.
Halla-aho sanoi, että liian kireillä kansallisilla ilmastotavoitteilla voi olla kielteisiä vaikutuksia ilmastonmuutoksen hillinnälle, jos ne johtavat hiilivuotoon: tuotannon siirtymiseen länsimaista esimerkiksi Kiinaan tai Indonesiaan, missä päästöjä voi syntyä enemmän.
Aiempien julkisten esiintymistensä tapaan Halla-aho sanoi, ettei Suomen tai suomalaisten ilmastoteoilla olisi juurikaan merkitystä: hän totesi, että vaikka suomalaiset lopettaisivat hengittämästä, sillä ei olisi vaikutusta globaaliin ilmastoon. Halla-aho pohti, että riskinä on myös ilmastotekojen pelkistyminen niin sanotuksi hyvesignaloinniksi.
Presidentti ja 10 kysymystä kestävästä tulevaisuudesta -yksilötentin kysymykset liittyivät esimerkiksi ihmisoikeuksiin, kestävään kehitykseen, ilmastonmuutokseen ja Suomen kansainväliseen rooliin. Halla-aho arvioi tentin aikana esimerkiksi, että nykyisin rajanveto ulko- ja sisäpolitiikan välillä on aikaisempaa vaikeampaa.
”Entisaikoina ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja muiden kysymysten rajanveto oli selkeää, kun maailma oli kaikkine huonoine ominaisuuksineenkin melko helposti ennustettava ja vakaa. Nyt rajanveto esimerkiksi sisäisen turvallisuuden ja ulkoisten haasteiden tai ympäristöön liittyvien haasteiden välillä alkaa olla veteen piirretty viiva. Asiat ovat verkottuneet ja lomittuneet toisiinsa paljon monimutkaisemmaksi vyyhdiksi kuin aiemmin.”
”Uskoisin, että kun tilanne on tämä, kehitys on tällainen ja maailma muuttuu yhä mutkikkaammaksi, niin se edellyttää entistä tiiviimpää koordinointia vallankäyttäjien, eli tasavallan presidentin, valtioneuvoston, ministeriöiden ja eduskunnan välillä.”
Halla-aho sanoi myös, että Suomen on syytä etsiä ja tunnistaa yhteisiä tavoitteita esimerkiksi globaalin etelän valtioiden kanssa. Halla-aho totesi, ettei Suomen pidä lähteä markkinoimaan omia arvojaan yksittäisissä kysymyksissä tai heristämään muille maille sormeaan. Halla-aho puhui kunnioitukseen perustuvien kansainvälisten suhteiden rakentamisesta.
Halla-aholta kysyttiin lopuksi, minkä yhden asian hän muuttaisi maailmasta, jos saisi siihen mahdollisuuden.
”Se, että jokainen lapsi saisi elää lapsuutensa ilman väkivaltaa, väkivallan uhkaa ja pelkoa kiusatuksi tulemisesta”, Halla-aho vastasi.
Lisätietoja:
Tentti on katsottavissa tallenteena Youtubessa: https://www.youtube.com/watch?v=OC0Q68qqiGo
Halla-aho puhuu ilmastonmuutoksesta alkaen kohdasta 20:39.
Halla-aho puhuu rajanvedosta ulko- ja sisäpolitiikan välillä alkaen kohdasta 4:20.
Halla-aho puhui suhteista globaalin etelän valtioiden kanssa alkaen kohdasta 7.15.
Halla-aho kertoo, minkä asian muuttaisi maailmasta alkaen kohdasta 29.30.
Yhteystiedot:
Ilmari Nalbantoglu, vaikuttamistyön johtaja
050 574 1112 | ilmari.nalbantoglu@fingo.fi
Mika Niskanen, asiantuntija, vaikuttamisviestintä | Fingo
+358 50 317 6715 | mika.niskanen@fingo.fi