Ruisleivät otettiin eduskunnan edustalla vastaan myönteisesti. Kansanedustajilta kysyttiin myös mielipidettä siihen, pitäisikö Suomen nostaa kehitysrahoitusta.
”Kyllä meidän Suomessa pitää olla mukana rakentamassa sellaista maailmaa, jossa kaikkien on hyvä olla”, sanoi muun muassa RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson ilmaisten tukensa kehitysrahoituksen nostamiselle.
Vielä viime vuonna Suomen kehitysyhteistyö oli 0,44 prosenttia bruttokansantulosta. Ensi vuoden talousarviossa Suomen kehitysyhteistyön osuus on jäämässä lähes puolet pienemmäksi, ainoastaan 0,39 prosenttiin.
”Jotta Suomi toimisi hallitusohjelmaankin kirjatun kansainvälisen sitoumuksensa mukaisesti, tulee aikataulu ja suunnitelma 0,7 -tavoitteen saavuttamiseksi laatia pikimmiten. Tälle on kansan vankka tuki, sillä ulkoministeriön vuosittaisen kyselyn perusteella 85 prosenttia suomalaisista pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä ”, sanoo kehitysyhteistyön kattojärjestö Kepan asiantuntija Niina Mäki.
Kehitysyhteistyö on erityisen tärkeää kaikkein köyhimmille ja heikoimmille ihmisille, joita muut rahavirrat eivät tavoita. YK:n tavoitteiden mukaisesti Suomi on sitoutunut ohjaamaan bruttokansantulostaan 0,2 prosenttia kaikkein köyhimmille, mutta luku näyttää jäävän tällä hallituskaudella maksimissaan 0,16 prosenttiin. Vielä vuonna 2015 luku oli 0,22 prosenttia.
Lisätiedot
Niina Mäki
Asiantuntija, kehitysrahoitus
niina.maki@kepa.fi
050 317 6724
Katja Hintikainen
Asiantuntija, vaikuttaminen ja Agenda 2030
katja.hintikainen@kepa.fi
050 317 6716