Video: Satahenkinen kuoro lauloi hallitusneuvottelijoille Finlandian – “Toivomme tämän lähettävän vahvan viestin” - Staging

Kansalaisjärjestöt, yhteiskunnalliset vaikuttajat ja kuorolaulajat vetosivat hallitusneuvottelijoihin laulamalla Finlandia-hymnin Säätytalolla maanantai-iltana. Kuoroesityksen yhteydessä hallitusneuvottelijoille luovutettiin yli 300 yhteiskunnallisen vaikuttajan allekirjoittama vetoomus. Vetoomuksen vastaanottivat kokoomuksen Heikki Autto ja Kristiina Kokko.

Yhteislaulua johti palkittu Philomela-kuoro. Mukana oli myös laulajia Naiskuoroliiton vuoden kuoroksi 2022 valitusta Naiskuoro Pihlajasta sekä Hämäläis-Osakunnan Laulajista ja Wiipurilaisen Osakunnan Laulajista. Lisäksi paikalla oli sankoin joukoin kehitysjärjestöjä sekä vetoomuksen allekirjoittaneita yhteiskunnallisia vaikuttajia. Paikalla oli yhteensä reilu 100 laulajaa.

“Toivomme yhteislaulun ja vetoomuksen lähettävän vahvan viestin siitä, millaisen Suomen haluamme nähdä tulevalla hallituskaudella. Maailma tarvitsee Suomea, joka rakentaa vakautta, torjuu eriarvoisuutta ja edistää ihmisoikeuksia. Tässä kehitysyhteistyöllä, rauhantyöllä ja humanitaarisella avulla on tärkeä rooli. Tällaisen maailman rakentaminen on myös Suomen etu”, sanoo Fingon vaikuttamistyön johtaja Ilmari Nalbantoglu.

“Säätytalolta on nyt kuulunut ikäviä ehdotuksia kehitysyhteistyöstä. Toivottavasti nämä ovat vain neuvottelujen huumassa lauottuja ajattelemattomia ylilyöntejä. Toivomme, että pitkäjänteinen ja viisas yhteistyön linja voittaa”, Nalbantoglu jatkaa.

Hallitusneuvottelijoille luovutetun vetoomuksen allekirjoittajien joukossa ovat esimerkiksi presidentti Tarja Halonen, yliasiamies  Jyrki Katainen, ministeri Elisabeth Rehn, arkkipiispa Tapio Luoma, THL:n johtaja Mika Salminen, Suomen yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen ja elokuvaohjaaja Aki Kaurismäki. Vetoomus ja kaikki allekirjoittajat ovat nähtävissä Fingon verkkosivuilta.

Vetoomuksen allekirjoittajat haluavat Suomen luovan vakaata ja turvallista maailmaa kaikille. Vetoomuksessa muistutetaan, että Suomen on tärkeää panostaa kehitysyhteistyöhön, humanitaariseen apuun ja rauhantyöhön erottamattomana osana Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.