Kansalaisvaikuttaminen tapahtuu kansalaisyhteiskunnan piirissä. Kansalaisyhteiskunnan toimijoiksi voi määritellä esimerkiksi yhteisten tavoitteiden puolesta toimivat yhdistykset ja sosiaaliset liikkeet ja vapaan median.
Kansalaisyhteiskunnalla on merkittävä rooli demokratian, oikeusvaltioperiaatteen, ihmisoikeuksien ja kestävän kehityksen edistämisessä kaikkialla maailmassa.
Suomen tulee OECD:n suositusten mukaisesti:
- Toimia aktiivisesti kansalaisyhteiskunnan toimintatilan turvaamiseksi.
- Tukea ja tehdä yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa sekä lisätä suoraa, joustavaa ja ennakoitavaa rahoitusta kansalaisjärjestöille ja erityisesti paikallisille kansalaisyhteiskunnan toimijoille.
- Kannustaa kansalaisjärjestöjä tuloksellisuuden, läpinäkyvyyden ja tilivelvollisuuden parantamiseen.
- Turvata ja puolustaa monimuotoisuutta kansalaistoimijoiden parissa.
Tämän lisäksi:
- Suomen tulee tukea kansalaisyhteiskuntien ja kansalaisjärjestöjen toiminnan vapautta sekä
- Suomen tulee kanavoida 15 prosenttia varsinaisesta kehitysyhteistyön rahoituksesta kansalaisjärjestöjen tekemään kansalaisyhteiskunnan tilaa vahvistavaan toimintaan.
- Suomen tulee myös vaikuttaa siihen, että Euroopan unioni kanavoi 15 prosenttia kehitysyhteistyörahoituksesta kansalaisyhteiskunnan tukemiseen.
- Viime vuosina pienemmät järjestöt ovat saaneet yhä harvemmin tukea. Yhteistyötä tulee voida tehdä monella rintamalla eri kokoisten ihmisoikeusperustaisesti toimivien kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa.
- Paikallisen yhteistyön määrärahasta (PYM) tulee pitää kiinni ja sen osuutta kasvattaa. Suomen tulee aktiivisesti ajaa rahoitusmahdollisuuksien lisäämistä kehittyvien maiden kansalaisyhteiskuntien toimijoiden omaehtoiseen toimintaan. Muut Pohjoismaat tukevat suoraan kehittyvien maiden kansalaisyhteiskunnan toimijoita Suomea merkittävästi enemmän (OECD 2019).
- Kansalaisyhteiskunnan tilaa tulee puolustaa Suomen virallisissa linjauksissa, strategioissa sekä julkisissa ulostuloissa.