Jussi Impiö seisoo mikrofoni kourassaan Maailma kylässä -festivaalin teknologia-aiheisessa paneelikeskustelussa ja palaa mielessään vuoteen 2006 ja Afrikkaan.
”Etsimme kollegoiden kanssa kylää, joka oli ollut erään joen rannalla iät ja ajat. Paikka näytti autiolta. Meille kerrottiin, että kylää oli siirretty ja että se oli nyt läheisen kukkulan laella.”
”Perillä tajusimme, että kyläläiset olivat vaihtaneet paikkaa kännykkäsignaalin kuuluvuuden vuoksi. Kännyköistä oli tullut vettä tärkempää.”
Impiön tarina kuvastaa hyvin, miten kovaa vauhtia Afrikka on muuttumassa. Maanosassa on nyt 200 miljoonaa älypuhelinta, ja vuonna 2020 niitä arvioidaan olevan peräti 500 miljoonaa. Esimerkiksi Tansania on mobiilimaksamisen ykkösmaita koko maailmassa.
”Afrikka on eturintamassa, kun mietitään mobiiliteknologiaa. Maiden sisällä on kaikkea mahdollista, hidasta ja nopeaa techiä, köyhyyttä ja rikkautta”, selittää tilaisuuden juontajana toiminut Kepan yritysyhteistyöasiantuntija Kari-Pekka Murtonen.
Fuzulla kolme miljoonaa käyttäjää
Sen lisäksi, että kännyköiden määrä on rajussa kasvussa, niillä myös tehdään yhä monipuolisempia asioita.
Impiö on ollut perustamassa Fuzu-palvelua, jolla on nykyisin kolme miljoonaa käyttäjää Itä-Afrikassa. Sovellus on suunnattu eritoten vähemmän koulutetuille ihmisille, jotka pystyvät sen avulla opettelemaan työssä vaadittavia perustaitoja.
Sovelluksen avulla tehdään myös rekrytointia: työnantaja voi ottaa yhteyttä potentiaalisiiin työntekijöihin sen perusteella, miten he ovat edenneet sovelluksensisäisissä opinnoissaan.
Tällaisten palveluiden merkitys ei ole vähäinen. Vuonna 2016 arvioitiin, että Saharan eteläpuolisessa Afrikassa mobiiliteknologia olisi kohottanut bruttokansantuloa jo 7,7 prosenttia.
Miehillä parempi pääsy nettiin
Mobiilivallankumous ei kuitenkaan tapahdu tasaisesti ja kaikkialla, Afrikassakaan.
Planin Nora Lindström muistuttaa, että vaikka mobiilinetti yleistyy kovaa vauhtia, Afrikassa on suuria väestönosia, joilla ei ole varaa ostaa puhelinta eikä maksaa netistä.
”Joissain maissa, kuten Tansaniassa, jopa matalatuloisilla naisilla on pääsy nettiin, mutta tämä on ennemminkin poikkeus kuin sääntö”, kertoo puolestaan Murtonen.
”Jos verrataan naisten ja miesten pääsyä nettiin Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, ero on noin 30 prosenttia miesten hyväksi”, Lindström summaa.
Hän pitää naisten osallistumista digitalisaatioon välttämättömänä, jotta manner nousisi köyhyydestä tasa-arvoisella tavalla.
Blockchain poistaa ongelmia
Mutta riittääkö edes naisten mukaan saaminen, jos kännyköistä ja mobiilinetistä saatava hyöty jää muiden, suurempien ilmiöiden alle?
Vuonna 2016 julkaistussa Technology at Work -raportissa varoiteltiin, että digitalisaatio ja sen mahdollistama automaatio olisivat viemässä esimerkiksi Etiopiasta 85 prosenttia työpaikoista.
Demos Helsingin asiantuntija Jussi Impiö ei näe, että Afrikkaan syntyisi ylipäänsä samanlaisia teollisuuden työpaikkoja kuin mitä Aasiaan on syntynyt.
”Tuotanto tulee kaikkialla siirtymään lähemmäksi kulutusta. Tämä on siunaus monelle Afrikan ekosysteemille.”
Afrikan tulevaisuus ei siis ole kiinni Kiina-tyyppisessä halpatuotannossa, vaan mantereella tullaan jatkossakin kehittämään etenkin maataloutta valtavirran elinkeinona.
Accenturen Tomi Nummi uskoo, että digivallankumouksen avulla pystytään tulevaisuudessa puuttumaan tyypillisiin köyhien maiden hallinto-ongelmiin: ihmisten on vaikea saada palveluita tai lainaa, jos heillä ei ole esimerkiksi henkilöllisyys- tai maanomistustodistuksia.
Nummen mukaan blockchain-teknologian avulla kyseiset tiedot voidaan tallentaa ja hajauttaa tuhansille eri tietokoneille, mikä varmistaa tietojen säilyvyyden ja tekee manipuloinnista mahdotonta.
Ohituskaista kohti hiilineutraaliutta
Kaikki uudet palvelu- ja energiainnovaatiot mahdollistavat osaltaan sen, että Afrikan ei tarvitse valita samaa taloudellista polkua kuin teollisuusmaat.
”Afrikassa voidaan kulkea suoraan korkean hiiliajan ohi. Ilman suuria kustannuksia”, sanoo Jussi Impiö.
Tällaisen ohituskaistan luominen synnyttää varmasti lisää innovaatioita, joista meillä Suomessakin tulee olemaan hyötyä.
”Innovaatiot ja teknologia muuttavat Afrikkaa” -paneelikeskustelu järjestettiin Maailma kylässä -festivaalilla 28.5.2018. Tilaisuudessa puhuivat Accenture Development Partnerships -ohjelman johtaja Tomi Nummi, Demos Helsingin vanhempi asiantuntija Jussi Impiö ja Planin digitaalisen kehityksen koordinaattori Nora Lindström. Tilaisuuden juonsi Kepan yritysyhteistyöasiantuntija Kari-Pekka Murtonen.