CHRISTIAN KNEPPER
Brasilialla riittää edelleen kehityskohteita myös maan sisällä. Kuvassa kuminkerääjiä Parán osavaltiosta Amazonasin alueelta.
Brasilian kehitysyhteistyön määrä ja laajuus eivät selviä yksittäisiä lukuja katsomalla, vaan kokonaiskuva on koottava palasista – ja silloin puhutaan isoista summista, todetaan The Ecomist -lehdessä.
Lehden koostaman tilaston mukaan maan kehitysyhteistyöstä vastaavan viraston ABC:n vuoden 2010 budjetti on 30 miljoonaa dollaria, joka käytetään pääosin niin sanottuun tekniseen apuun. Tämän lisäksi maan muut virastot ja instituutiot käyttävät omaan tekniseen apuunsa jopa 440 miljoonaa. YK:lle – kehitysohjelma UNDP:lle ja ruokaohjelma WFP:lle – suuntautuu 325 miljoonaa ja suoraan Haitiin sekä Gazaan 360 miljoonaa.
Kun lasketaan mukaan vielä humanitaarinen apu, on Brasilian kehitysyhteistyörahoituksen kokonaissumma noin 1 200 miljoonaa dollaria, joka vastaa reilua 900 miljoonaa euroa.
Suurusluokasta saa kiinni, kun otetaan vertailukohteeksi Suomi: maamme virallinen kehitysyhteistyö on tänä vuonna noin 950 miljoonaa euroa.
Varsinaiseen kehitysyhteistyön eliittisarjaan Brasilia nousee, kun huomioidaan myös maan kehitysmaille myöntämät lainat. Koko vuotuinen apupotti nousee tällöin jopa neljään miljardiin dollariin, The Economist laskeskelee.
Summa on vähemmän kuin Kiinalla, mutta samaa luokkaa kuin kehitysavun suurmailla, kuten Ruotsilla ja Kanadalla.
Omat opit jakoon
Kiinan ja Intian tavoin Brasilia hakee laajalla aputoiminnallaan markkinoita tuotteilleen sekä raaka-aineita tuotantoonsa mutta myös vaikutusvaltaa maailmanpolitiikassa. Brasilia esiintyy mieluusti kehitysmaiden äänitorvena kansainvälisessä yhteisössä, ja tuki laajalla rintamalla on tarpeen esimerkiksi maan haaveillessa pysyvästä paikasta YK:n turvallisuusneuvostossa.
Brasilia ja muut nousevat talousmahdit eivät kehitysyhteistyössään edellytä avun kohdemailta samanlaisia ehtoja kuin OECD-maiden muodostama perinteinen apukerho. Silti The Economist arvioi Brasilian apupolitiikan huolettavan teollisuusmaita vähemmän kuin esimerkiksi Kiinan, jota syytetään huonon hallinnon hyysäämisestä. Syynä on lähinnä se, että Brasilia keskittyy avussaan enemmän yhteiskunnallisiin uudistuksiin tähtääviin ohjelmiin ja maatalouden kehittämiseen siinä missä Kiina vyöryy kehitysmaihin leimallisesti suurten rakennusprojektien merkeissä.
Brasilian kehitysyhteistyöstä vastaavan viraston ABC:n johtaja Marco Farani arvioi, että maan vahvuus ovat omista kokemuksista saadut opit esimerkiksi köyhimpien hiv/aids-hoidoissa sekä sosiaaliturvan kehittämisessä. Lisäksi maan asiantuntemus trooppisesta maanviljelystä on maailman huippuluokkaa.
Auttajat ja autettavat arvioitava uusiksi
Brasilian ja muiden uusien avunantajien esiinmarssi haastaa monin tavoin käsitykset kehitysavusta; liitoksissaan natisevat paitsi avun myöntämiseen liittyvät pelisäännöt myös koko auttaja-autettava-jako. Ovathan nousevat talousmahdit vahvasta kasvustaan huolimatta edelleen myös kehitysmaita ja länsimaiden avun vastaanottajia.
Kansainvälinen yhteisö odottaa uusilta avunantajilta myös selvempiä ilmauksia siitä, miten ne aikovat apuaan jatkossa suunnata ja millaisia tavoitteita saavuttaa.
Esimerkiksi Brasilia tarvitsee kehitysyhteistyönsä terävöittämiseksi lisää pätevää työvoimaa, mutta ennen muuta poliittisia linjanvetoja irrallisten hankkeiden sijaan, arvioi ABC:n Farani The Economistin mukaan.
Lisää tietoa aiheesta
The Economist: Speak softly and carry a blank cheque