Eetti: Suomalaisten vaateyritysten palkat eivät riitä elämiseen Aasiassa

Suomalaiset vaateyritykset maksavat usein ulkomailla toimivassa tehtaissa vain laissa määriteltyä vähimmäispalkkaa, joka ei monissa vaatetuotannon kärkimaissa riitä elämiseen, Eettisen kaupan puolesta ry:n (Eetti ry) tuoreessa selvityksessä todetaan.Kun työstä maksettu palkka ei ole tarpeeksi suuri elämiseen, työntekijät joutuvat esimerkiksi tekemään paljon ylitöitä tullakseen toimeen.Selvityksessä tarkastellaan ihmisoikeuksien riskimaissa vaikuttavien suomalaisyritysten toimintaa ihmisoikeuksien parantamiseksi. Mukana on yhdeksän vaateyritystä (Kesko, L-Fashion Group, Marimekko, Nanso Group, Reima, SOK, Stockmann, Texmoda Fashion Group ja Veljekset Halonen), ja selvitys perustuu yritysten itse antamiin tietoihin.Yrityksiä pisteytetään esimerkiksi ostokäytäntöjen ja ihmisoikeusarvioinnin toimivuuden perusteella. Eniten pisteitä keräsi Stockmann, joka sai plussaa muun muassa siitä, että se on julkaissut listan käyttämistään tehtaista. Eniten parannettavaa on L-Fashion Groupilla, Texmoda Fashion Groupilla sekä Veljekset Halosella.Palkkataso ei juuri vaikuta vaatteen hintaaYksikään selvityksessä mukana ollut yritys ei ole sitoutunut maksamaan elämiseen riittävää palkkaa.Elämiseen riiittävää palkkaa mitataan monin eri tavoin, mutta laskutavasta riippumatta se tarkoittaisi tuntuvia korotuksia työntekijöiden palkkatasoon. Esimerksi Bangladeshissa vähimmäispalkan tulisi olla noin viisinkertainen, että se riittäisi elämiseen.Suomalaisen kuluttajan lompakossa tehdastyöläisten palkankorotus ei juurikaan näkyisi.”Tutkimusten mukaan elämiseen riittävän palkan maksaminen toisi korotusta vaatteen hintaan yhdestä viiteen prosenttia”, kertoo toinen selvityksen tekijöistä, kampanjakoordinaattori Anna Härri Eetti ry:stä.Valtaosa suomalaisten vaatteista tulee AasiastaVaatetuotannon ihmisoikeusongelmat koskettavat suomalaista kuluttajaa, sillä valtaosa Suomessa myytävistä vaatteista tehdään maissa, joissa riski ihmisoikeusloukkauksille on erittäin suuri. Suomeen tuotavista vaatteista 67 prosenttia tulee Aasian maista kuten Kiinasta, Bangladeshista ja Intiasta.Vaatteiden hankkiminen näistä maista ei ole lähtökohtaisesti ongelma.”Tällöin kuitenkin yrityksen vastuu kunnioittaa ihmisoikeuksia ja valvoa niiden toteutumista korostuu”, sanoo tutkija Outi Moilala, joka on toinen selvityksen kirjoittajista.Suomalaiset yritykset ovat selvityksen mukaan alkaneet kiinnittää huomiota vaatetuotantonsa ihmisoikeusvaikutuksiin, mutta toimintatavoissa on kuitenkin vielä paljon kehitettävää.Pienikin yritys voi vaikuttaaSuomalaisyritykset ovat vaateteollisuudessa usein pieniä tekijöitä, ja kehnoa palkkatasoa perustellaan sillä, että pienen yksittäisen toimijan on vaikea vaikuttaa suurten tehtaiden maksamiin palkkoihin.Esimerkkejä päinvastaisestakin löytyy, kuten sveitsiläisen Switcher-vaateyrityksen toiminta, josta suomalaisyritykset voisivat selvityksen mukaan ottaa mallia.Työntekijöille maksettava palkka vaikuttaa Switcherin käyttämien tehtaiden valintaan. Jos tehtaan maksama palkka on pienempi kuin elämiseen riittävä, tehdään sen kanssa suunnitelma palkkatason korottamisesta.Korottaakseen työntekijöiden saamia korvauksia yritys on perustanut bangladeshilaisessa tehtaassa rahaston, josta maksetaan vuosittain bonusta tehtaan työntekijöille.Rahaston ansiosta lisätulot jakautuvat kaikille työntekijöille, eivätkä ole sidoksissa tilauksiin. Switcher on myös houkutellut muita samoja tehtaita käyttäviä yrityksiä mukaan rahastoihin, jolloin toiminnan vaikuttavuus kasvaa.Eetti.fi: Vastuullisia vaatteita