Eeva Eronen
Zimbabwelainen Dakarayi Matanga ei ole tyytyväinen länsimaiden lupaamaan 10 miljardin ilmastorahaan. ”Ajattele, kuinka paljon rahaa käytettiin pankkien pelastamiseen.”
Tiistaina Kööpenhaminan vaihtoehtoisessa ilmastotapahtumassa Klimaforumissa puhuneet kansalaisjärjestöt painottivat, ettei rikkaiden länsimaiden pitäisi nihkeillä ilmastorahan kanssa, sillä kyseessä ei ole apu vaan velanmaksu.
”Me emme ole kenellekään velkaa vaan me olemme massiivisen ekologisen velan velkojia”, esimerkiksi Dakarayi Matanga, zimbabwelaisen velka- ja kehityskysymyksiä seuraavaa järjestön johtaja muistutti.
”Länsimaat ovat syytäneet ilmastoon paljon enemmän päästöjä kuin mikä niiden osuus oikeudenmukaisesti olisi. Me emme voi enää tehdä niin, minkä lisäksi meidän pitää sopeutua ilmatonmuutoksen seurauksiin”, Jubilee Southin edustaja Lidi Nacpill Filippiineiltä selvitti velan perusteita.
Etelän järjestöjen mukaan on puppua, ettei rahaa olisi – niin nopeasti sitä kasattiin esimerkiksi talouskriisistä selviämiseen.
”Tiedämme, että rahoituksen löytäminen olisi mahdollista”, Matanga sanoi.
Hänen mukaansa kymmenen miljardia dollaria, jonka länsimaat olivat myöntäneet tiistai-iltapäivään mennessä kehitysmaille tuleviksi kolmeksi vuodeksi, oli ”shokeeraavan vähän” pankkien pelastamiseen käytettyihin summiin verrattuna.
Velkojen maksun lisäksi kehitysmaat vaativat länsimailta ”uutta rahoitusarkkitehtuuria” – ne eivät halua ilmastorahoitusta Maailmanpankin ja muiden kansainvälisten suurien rahoituslaitosten käsiin. Järjestöjen mukaan varojen hallinnointi pitäisi tapahtua COP:n eli Kööpenhaminan kokouksen järjestäneen osapuolikonferenssin alla.
Uusi rahasto ilmastorahan hallinnointiin
Matanga ja Nacpill eivät vielä haastatteluhetkellä tienneet, että virallisessa konferenssissa päästiin tiistaina sopuun uuden rahaston perustamisesta köyhille maille annettavan ilmastorahoituksen hoitamiseksi. Helsingin Sanomien mukaan rahaston on tarkoitus alkaa kanavoida kaikkea ilmastorahoitusta, ja varojen valvojaksi perustetaan kokonaan uusi elin.
Se, mistä rahat tulevat, on vielä auki. ”Se, millaisella taakanjakoavaimella teollisuusmaat tähän osallistuvat, on nyt ministerien käsissä”, ilmastoneuvottelujen rahoituskysymyksiä käsittelevän ryhmän puheenjohtaja Jukka Uosukainen kommentoi Helsingin Sanomille.
Rahaston syntyminen riippuu luonnollisesti siitä, saadaanko kokouksessa aikaan sopimusta vai ei.
Keskiviikkoaamuna oli vaikeaa saada tuoreita kommentteja järjestöjen edustajilta edellisillan päätöksistä. Aamun tiedotustilaisuuksia oli peruttu, sillä turvajärjestelyt ja mielenosoitukset vaikeuttivat liikkumista kokouspaikalle ja sieltä pois.
Vielä tiistaina kehitysmaiden järjestöjen päätoive kuitenkin oli, että ilmastorahaa alettaisiin aikanaan hallinnoida demokraattisesti. Ne painottivat, että esimerkiksi Maailmanpankin päätöksentekojärjestelmissä köyhät maat ovat lapsipuolen asemassa. Lisäksi ne kritisoivat pankkia siitä, että se rahoittaa edelleen ilmastolle vahingollisia projekteja.
Järjestöt muistuttivat myös siitä, että rahoitusta on oltava monenlaista: sitä ei saa suunnata vain valtioiden budjetteihin eikä suuriin projekteihin.
”Paikallisyhteisöjen pitää päästä jollain tapaa osallisiksi rahoituksesta”, Matanga kommentoi.
”Rahoitukseen useita vaihtoehtoja”
Oil Changen Internationalin johtaja Steve Kretzmann arvioi tiistaina, että pitkän tähtäimen ilmastorahoituksen keräämiseen on monia vaihtoehtoja, eivätkä ne kaikki lainkaan kirpaise länsimaiden lompakoita.
Järjestöt ovat kaavailleet vaihtoehdoiksi esimerkiksi valuutanvaihtoveroa tai talousguru George Sorosilta viime viikkoista ideaa Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n erityisnosto-oikeuksien käyttöönotosta. Erityisnosto-oikeuksilla tarkoitetaan kirjanpidollisia yksiköitä, joita vastaan IMF:n jäsenmailla on oikeus lainata rahaa muiden jäsenmaiden keskuspankeilta. Varoja käytettiin viimeksi talouskriisistä selviämiseen, ja nyt Soros ehdotti niiden kanavoimista kehitysmaiden tukemiseen.
Krezmannin mukaan erityisosto-oikeuksien avulla voitaisiin kerätä sata miljardia ilman, että kenenkään tarvitsisi avata pussiaan. Hän vertasi tätä rahan painamiseen.
”Kaikkein paras vaihtoehto kuitenkin olisi, että G20-maat suuntaisivat ne varat, joilla ne ovat tottuneet tukemaan fossiilisten polttoaineiden käyttöä, uusiutuviin energialähteisiin.”
Tällä hän viittasi G20-ryhmän syksyiseen päätökseen siitä, että ne leikkaavat tukeaan saastuttaville energialähteille.
”Se olisi hyvin elegantti ratkaisu. Lopettakaa vahingonteko, alkakaa auttaa. Lopettakaa ongelmien rahoittaminen ja alkakaa rahoittaa ratkaisuja. Se on hyvin yksinkertaista”, Krezmann sanoi.
Sen sijaan päästökauppaan perustuvasta cap & trade –järjestelmästä rahoituslähteenä Kretzmann ei ollut innostunut, sillä sen tehokkuus päästöjen vähentäjänä on alkanut näyttää kyseenalaiselta.
Lisää tietoa aiheesta
Kepan uutinen:
Onko Suomen ilmastoraha ”uutta” vai ”vanhaa”?Kepan uutinen:
Vaihtoehtofoorumissa vaadittiin täyskäännöstä ilmastoneuvotteluihin
Kepan uutinen:
Onko tanskalainen Samsøn saari ratkaisu ilmasto-ongelmiin?
Kepan uutinen: Öljylobbaus jarruttaa USA:n ilmastopolitiikkaa
Kepan uutinen:
Naistutkijat: Ilmastonmuutos voi lisätä tasa-arvoa Eteläisessä Afrikassa