EU-komissio kyseenalaistaa EPA-kauppaneuvottelujen jatkon

Euroopan komissio on vihdoin päättänyt arvioida vuoteen 2007 jämähtäneiden EPA-kauppaneuvottelujen jatkoa. Komissio selvittää syksyn aikana jäsenmaiden näkemyksiä neuvottelujen tavoitteista – joillain alueilla mahdollisesti jopa lopettamisesta – ja esittää viralliset johtopäätökset todennäköisesti ensi vuoden alussa.
EPA-sopimusten (Economic Partnership Agreements) alkuperäinen tavoite oli poistaa valtaosa kaupan esteistä EU:n sekä lähes 80 Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren alueen kehitysmaan väliltä vuoden 2007 loppuun mennessä.
Näin olisi Euroopan komission mukaan lisätty AKT-maiden alueellista integraatiota ja osallistumista maailmankauppaan sekä ennen kaikkea vähennetty köyhyyttä.
Kauppa- ja kehitysministerit kuultavina
Komission edustajat keskustelivat EPA-neuvotteluista EU-jäsenmaiden kauppaministereiden kanssa epävirallisessa ministeritapaamisessa 10. syyskuuta, ja kehitysministerit ovat vuorossa 21.-22. lokakuuta. Kauppaministerien kokoukseen Brysselissä osallistui Suomesta ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen (kesk.).
Ministeritapaamisessa rohkaisevaa oli se, että ministerit miettivät, kuinka sopimusten kehitysvaikutuksia voitaisiin vahvistaa esimerkiksi kattavammilla siirtymäjaksoilla, kertoo Marc Maes EPA-neuvotteluja seuraavasta  11.11.11 -belgialaisjärjestöstä.
Maesin mukaan useat ministerit myös kehottivat komissiota etenemään neuvotteluissa varovasti ja välttämään kiirehtimistä.
Vaatimuksena rankat tullileikkaukset
EPA-neuvottelut aloitettiin vuonna 2002, ja päämääränä oli saada aikaan vuoden 2007 loppuun mennessä laajat sopimukset, jotka olisivat kattaneet maatalous-, teollisuus- ja palvelukaupan, julkisten hankintojen kilpailutuksen sekä investointi-, kilpailu- ja tekijänoikeussäännöt.
Vuonna 2007 kaikki Afrikan ja Tyynenmeren alueen neuvotteluryhmät kuitenkin hajosivat ja laaja sopimus solmittiin ainoastaan Karibian alueen kanssa. Useat Afrikan ja Tyynenmeren maat päättivät solmia vain maatalous- ja teollisuuskauppaa koskevia, niin sanottuja ensi vaiheen EPA-sopimuksia. Monet maista eivät ole vielä allekirjoittaneet edes näitä sopimuksia.
”Tämä kertoo siitä, etteivät AKT-maat usko EPA-sopimusten vähentävän köyhyyttä. Päinvastoin maat ovat huolissaan esimerkiksi tullileikkausten vaikutuksesta työllisyyteen”, sanoo kehityspoliittinen asiantuntija Tytti Nahi Kepasta.
Asialista kapeammaksi
AKT-mailta on EPA-sopimuksissa vaadittu tullien poistoa jopa 80 prosentilta EU:n tuonnista. Omia tuotteitaan maat pystyvät suojelemaan hyvin niukasti, sillä suojeltavat tuotteet valitaan maaryhmittäin – yksittäinen maa saa listalle vain muutaman taloutensa kannalta keskeisen tuotteen. Valtaosa AKT-maiden tuotteista ja tuottajista joutuisi sopimusten myötä kilpasille aivan eri resursseilla toimivien eurooppalaisyritysten kanssa.
Nahin mielestä nyt on oikea aika vaikuttaa siihen, että EPA-neuvottelujen asialistaa kavennetaan Maailman kauppajärjestö WTO:n perusperiaatteiden mukaiseksi: kehitysmaille on kauppasopimuksissa taattava erityiskohtelu, sillä köyhyys ei vähene, jos niiden pitää vapauttaa kauppaansa lähes samassa mitassa kuin rikkaiden maiden.
”Listalta pitäisi pudottaa aiheet, joista ei WTO:n sääntöjen mukaan tarvitse neuvotella alueellisissa vapaakauppaneuvotteluissa. Näitä ovat investointeja, kilpailua, tekijänoikeuksia ja julkisia hankintoja koskevat kohdat”, Nahi selvittää.
”Myös palvelukauppaan voisi ottaa mallia WTO:n joustavammasta neuvottelutavasta.”