Siirtolaisuutta ja pakolaisuutta, kuten muitakin moniulotteisia ilmiöitä, käsitellään julkisessa keskustelussa usein pintapuolisesti. Pakolaisia tarkastellaan ulkopuolelta, ja klikkiotsikoiden jalkoihin jäävät sekä pakolaisten erilaiset tarinat että siirtolaisuuden taustalla olevat moninaiset syyt.
Fingon koordinoima Frame, Voice, Report! -hanke järjesti European Development Days -tapahtumassa Brysselissä keskustelun median tavasta puhua siirtolaisuudesta ja pakolaisuudesta. Hanke toimii seitsemässä eri maassa ja sen tavoitteena on vahvistaa järjestöjen kehitysviestintä- ja globaalikasvatusosaamista.
Paneelin toimittajat kokevat, että nykyaika ei tue taustoittavaa uutisointia. Kaupallisuus, verkon ansaintamekanismit ja sosiaalisen median algoritmit kannustavat toimittajia ja medioita kohti kärjistävää ja sensaatiohakuista uutisointia.
Paneelin kolmen toimittajan, hollantilaisen Pieter Stockmansin ja italialaisten Simona Carninon ja Andrea de Georgio tärkein vinkki inhimillisemmälle uutisoinnille on siirtolaisten ja heidän omien tarinoidensa nostaminen uutisoinnin kärkeen. Siirtolaiset ovat yksilöitä ja jokaisen heidän tarinansa on erilainen.
”Parasta on, jos haastateltavat pääsevät itse ääneen. Niin he voivat kertoa tarinansa itse, ilman välikäsiä”, Stockmans sanoo.
Muutokset ylittävät usein uutiskynnyksen. Lakimuutoksia tärkeämpää ovat kuitenkin lakien vaikutukset ihmisiin. Ne ovat tarinoita, joita toimittajien tulisi tuoda julkisuuteen.
Tarinat otsikoiden takana
”Jos me Euroopassa puhumme pakolaiskriisistä, niin millä nimellä voimme kuvata tilannetta Libanonissa? Kriisi oli käynnissä jo pitkään ennen kuin se saavutti palstatilaa eurooppalaisissa medioissa”, Stockmans.
Stockmans asui viime vuonna kaksi viikkoa syyrialaisen pakolaisperheen luona Tanskassa. Tanskan pakolaispolitiikkaa on muutettu systemaattisesti integraatiopolitiikasta kohti palauttamispolitiikkaa. Kaiken kotouttamisen lähtökohtana on, että pakolaiset palaavat lopulta kotimaahansa. Stockmansin tavoitteena on kertoa tarinoita uutisten takaa.
”Ei riitä, että toimittajat raportoivat uusista laeista ja säädöksistä. Meidän täytyy olla kiinnostuneita siitä, miten ne vaikuttavat ihmisten elämään ja auttaa heitä tulemaan kuulluiksi”, Stockmans sanoo.
Stockmansin mukaan esimerkiksi Belgiassa ja Italiassa maahanmuuttovastaiset tahot kampanjoivat aggressiivisesti myös mediaa vastaan. Vastaavat hyökkäykset maahanmuuttoaiheista kirjoittavia toimittajia kohtaan ovat tuttuja myös Suomessa.
”Mediaa syytetään liian humaaneista näkökulmista, vasemmistolaisuudesta ja sinisilmäisyydestä. Toimittajat alkavat huomaamattaankin reagoida tähän palautteeseen ja niin tiukemmasta pakolaisretoriikasta tulee julkisessa keskustelussa normaalia”, Stockmans toteaa.
Järjestöjen ja toimittajien yhteistyössä potentiaalia
Keskustelussa käsiteltiin myös toimittajien ja järjestöjen yhteistyömahdollisuuksista ja Frame, Voice, Report! -hankkeen käytännön kokemuksia toimittajayhteistyöstä. Hankkeen puitteissa toimittajia on esimerkiksi lähetetty juttumatkoille kohdemaihin ja järjestöt ovat kouluttaneet toimittajia maahanmuuttoon, ilmastoon ja tasa-arvoon liittyvistä teemoista.
”Toimittajien ja järjestöjen yhteistyössä on paljon potentiaalia. Järjestöt työskentelevät pitkäjänteisesti eri teemojensa parissa, joten he pystyvät tarjoamaan toimittajille kattavasti tietoa. Yhteistyön avulla järjestöjen teemat tavoittavat uusia ja normaalia laajempia yleisöjä”, Giulia Randazzo italialaisesta Consorzio delle Ong Piemontesi (COP) -järjestöstä sanoo. COP koordinoi hanketta Italiassa.
Myös paneelin toimittajat korostavat, että järjestöjen ja toimittajien yhteistyössä on paljon käyttämätöntä potentiaalia. Toimittajayhteistyössä on kuitenkin tärkeää muistaa, että toimittajien tulee saada tehdä työtään vapaasti. Toimittajien vapauteen perustuu koko journalismin idea.
”Toimittajien tulee saada toimia vapaana kaikesta painostuksesta. Tämä koskee myös järjestöjä. Frame, Voice, Report! -hanke on ollut esimerkillinen siitä, että sitä kautta rahoitusta saaneiden toimittajien ammattitaitoon on luotettu ja olemme saaneet työskentelyrauhan”, paneelin toinen osallistuja, italialainen Andrea de Georgio sanoo.