Miten ihmisiä voidaan sitouttaa kestävän kehityksen tavoitteisiin? Tätä pohdittiin Frame, Voice, Report! -hankkeen päätösseminaarissa Kaikki mukaan muutokseen! – Pelillisyyden, monimediallisuuden ja tarinallisuuden voima globaalikasvatuksessa. Tapahtuma järjestettiin virtuaalisesti ja suorana studiolähetyksenä. Linjoilla oli yli 100 aiheesta kiinnostunutta henkilöä järjestöistä, yrityksistä ja oppilaitoksista.
Yli kolmen tunnin aikana kuultiin vierailevia puhujia Englannista ja Intiasta, opittiin järjestöjen hankkeiden tuloksista sekä keskusteltiin globaalikasvatuksen menetelmistä.
Kolmen vuoden työn päätös
Suomessa Fingon koordinoima Frame, Voice, Report! -hanke (FVR) on Euroopan unionin tuella toteutettu hanke, jossa haluttiin mahdollistaa se, että kaikki voivat olla osa muutosta sitoutumalla YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin. Hanke rahoitti kolmen vuoden aikana yhteensä 33 järjestön kestävän kehityksen tavoitteisiin liittyneitä kehitysviestintä- ja globaalikasvatushankkeita painottaen sukupuolten tasa-arvon, ilmaston ja maahanmuuton teemoja.
Hankkeessa haluttiin tukea nimenomaan pieniä ja keskisuuria järjestöjä, jotka pystyvät tavoittamaan ruohonjuuritasolla hyvin erilaisia kohderyhmiä.
“YK:n kestävän kehityksen agenda on kokonaisuutena valtava ja monimutkainen. Järjestöt voivat olla mukana tekemässä tavoitteita helpommin lähestyttäväksi ja kutsumassa ihmisiä mukaan”, kertoi FVR-hankkeen projektipäällikkö Johanna Harjunpää avauspuheenvuorossaan.
Harjunpää painotti, että moninaisten kohderyhmien tavoittaminen on merkittävää, sillä kestävän kehityksen edistämiseen tarvitaan kaikkia. Tarve globaalikasvatus- ja kehitysviestintätyölle on suuri, mutta ilman yhteistyötä ja riittävien resurssien varmistamista kaikkeen tarpeeseen ei voida vastata.
Kansainvälistä oppia kestävän kehityksen tavoitteiden edistämisestä
Päätösseminaarissa kuultiin kaksi asiantuntijapuheenvuoroa vierailevilta tähdiltä Project Everyone ja Maailman suurin oppitunti -organisaatioista.
Project Everyone on voittoa tavoittelematon viestintätoimisto, joka on vaikuttanut suuresti kestävän kehityksen tavoitteiden tunnettuuteen. Toimitusjohtaja Piers Bradford kertoi siitä, miten työ alkoi vuonna 2015, kun YK:n kestävän kehityksen tavoitteet haluttiin viestiä kiinnostavasti suurelle yleisölle: ”YK:n tylsästä dokumentista tehtiin 17 visuaalista ja värikästä kuvaa ja ikonia, joiden käyttö on levinnyt maailmanlaajuiseksi. Kestävän kehityksen tavoitteista tehtiin kaunis ja yksinkertainen tuotemerkki, jota yritysten, järjestöjen ja ihmisten olisi helppoa ja mielekästä hyödyntää”.
On paljon helpompaa olla intohimoinen meren muoviroskasta kuin 17 kestävän kehityksen tavoitteesta
Vaikuttavien kampanjaesimerkkien joukkoa seurasi päivän tärkein pointti kestävän kehityksen tavoitteiden edistämiseksi: etsi tapa tehdä kestävän kehityksen tavoitteista merkityksellisiä ihmisten elämässä. Henkilökohtainen ja tunnepitoinen yhteys tavoitteisiin tekee niiden puolesta puhumisesta ja toimimisesta helpompaa.
Bradford painotti, että kestävän kehityksen tavoitteet tulisi nähdä kehyksenä kehitykselle. Esimerkiksi, kun Project Everyone tekee yhteistyötä julkisuuden henkilöiden kuten David Beckhamin tai Malala Yousafzain kanssa, he eivät pyydä heitä mukaan kokonaan uuteen kampanjaan. He pyytävät heitä hyödyntämään tavoitteita jo tekemänsä työn tukena. Esimerkiksi Malalan on helppo seisoa tavoitteen 4 eli hyvän koulutuksen takana.
Bradford muistutti myös, että valtavan agendan osiin pilkkomisesta on hyötyä: ”On paljon helpompaa olla intohimoinen meren muoviroskasta kuin 17 kestävän kehityksen tavoitteesta”.
Seminaarin toinen puhuja oli Alison Bellwood Maailman suurimman oppitunti -konseptin perustaja ja johtaja. Konseptin tavoitteena on luoda uusi kestävän kehityksen sukupolvi tarjoamalla opettajille ja oppilaille materiaalia tavoitteiden taitamiseen.
”Mottomme on: oppiminen on ensimmäinen askel toimintaan. Luomme sukupolvea, joka tekee kaikkensa, jotta tavoitteet saavutetaan ja seisoo itsevarmasti arvojensa sekä periaatteidensa takana”, kertoi Bellwood.
Myös Bellwood painotti sitä, että on tärkeää luoda hyödyllistä ja samaistuttavaa sisältöä. Esimerkiksi lapset kertomassa lapsille konkreettisin esimerkein mitä he tekevät tavoitteiden eteen on tehokkaampi viestintäkeino kuin aikuisten luennot siitä mitä pitäisi tehdä. Lisäksi Bellwood muistutti, että ison universaalin agendan viestimisessä tulee löytää oikea tasapaino: tulee ajatella globaalisti, mutta toimia lokaalisti.
Yllä yksi Maailman suurin oppitunti -konseptin monista videoista.
Monia menetelmiä globaalikasvatukseen
Seminaarissa käytiin pienryhmissä keskustelua osallistamisen, tarinallisuuden, pelillisyyden ja monimediallisuuden menetelmistä, joita järjestötkin omissa FVR-hankkeissaan hyödynsivät. Millä tavalla kestävän kehityksen tavoitteita voi sitten edistää vieläkin osallistavammin? Muun muassa rajaamalla kohderyhmän ja räätälöimällä viestiä sen mukaan, kertomalla innostavia tarinoita, antamalla aiheille kasvoja sekä luomalla uudenlaisia tapoja oppia esimerkiksi pelillistämisen keinoin. On myös ymmärrettävä, että kaikkia ei voida tavoittaa samalla tavalla.
”Ei ole yhtä oikeaa tapaa osallistaa ihmisiä. Ei voida ajatella, että saadaan kaikki mukaan samalla kaavalla, vaan menetelmä on valittava kohderyhmän mukaan”, summasi projektipäällikkö Harjunpää keskustelujen antia.
Seminaarin lopuksi nähtiin inspiroiva puheenvuoro Intiasta. Poject FUEL:n perustaja Deepak Ramola kertoi työstään elämän oppien dokumentoijana, ja siitä miten hän vie niitä eteenpäin.
”Meidän tulisi aina viljellä toivoa”, muistuttaa Ramola videoviestissään ja jakoi seuraavat elämänopit:
- Kutsu ensin cheerleaderit ja sitten Paholaisen puolestapuhuja
- Kohtaa vastoinkäymiset huumorintarjulla
- Taitosi ei ole lahjasi, se on sinun vastuusi.
FVR-hankkeen evaluaatio erittäin positiivinen
FVR-hanketta on Suomen lisäksi toteutettu kuudessa muussa EU-maassa. Hankkeessa kanavoitiin EU-tukea järjestöille kahden rahoitushaun kautta. Suomessa järjestöille jaettiin noin 850 000 €. Tavoitteena oli sekä ihmisten sitouttaminen kestävän kehityksen tavoitteisiin että vahvistaa järjestöjen kehitysviestintä- ja globaalikasvatusosaamista. Järjestöjä koulutettiin muun muassa hankehallinnosta, globaalikasvatuksesta ja kohderyhmien tavoittamisesta. Järjestöjen puolelta koulutus ja vertaisoppi on saanut kiitosta.
Koko FVR-hankkeesta tehtiin syksyn aikana ulkopuolinen arviointi, jonka tulokset olivat positiivisia.
”Evaluaation mukaan FVR-hanke on muuttanut järjestöjen tapaa viestiä kestävän kehityksen tavoitteista, ja järjestöjen projektit ovat lisänneet ihmisten sitoutumista niihin. FVR auttoi järjestöjä lisäämään projektiensa vaikutusta ja luomaan uusia yhteistyökuvioita järjestöjen välille. FVR auttoi järjestöjä muokkaamaan viestejään monipuolisempaan, rakentavampaan ja stereotypioita purkavampaan suuntaan”, kertoo Harjunpää.
Evaluaatio sisälsi case-studyn FinnWID – Naiset kehitystyössä ry:n Toisenlaisia Tarinoita -hankkeesta. Hankkeen ansiosta Nigeriasta Eurooppaan suuntautuva ihmiskauppa sai näkyvyyttä monissa tiedotusvälineissä ja tulevien sosiaalialan ammattilaisten valmiudet ymmärtää ihmiskaupan syitä vahvistuivat. Työ tuotti tulosta: kattavalla mediaviestinnällä vapaaehtoispohjaisen järjestön hanke muutti julkista keskustelua ihmiskaupasta.
FVR-hanke tuotti myös loppujulkaisun ’How to Engage Citizens with the Sustainable Development Goals’, joka kokoaa oppeja eri maissa toteutetuista hankkeista. Julkaisuun on koottu kymmenen kattoteeman alle konkreettisia esimerkkejä siitä, miten järjestöt ovat tehneet hankkeitaan ja tarjoaa tietoja sekä vinkkejä globaalikasvatus- ja kehitysviestintähankkeiden toteuttamiseen.
Vaikka FVR-hanke loppuu, työtä kestävän kehityksen tavoitteiden edistämisessä riittää. Jatketaan yhdessä keskustelua ja muutoksen eteenpäin viemistä.
Lainaten vielä seminaarissa esiin tuodun Project Everyone:n perustajan Richard Curtisin mantraa, muistakaamme: “To make things happen, you have to make things”.