G20: Hieman edistystä, mutta vähän saavutuksia

Rikkaiden teollisuusmaiden ja nousevien kehitysmaiden G20-ryhmä kokoontui torstaina ja perjantaina vuosittaiseen huippukokoukseensa Ranskan Cannesiin. Kokouksen piti alun perin keskittyä maailmantalouden rakenteellisten ongelmien ratkomiseen, mutta Euroopan ja Kreikan talouskriisi jyräsi ne alleen.
Kehitysmaiden ja kehitysjärjestöjen käteen kokouksesta jäi Microsoftin perustajan Bill Gatesin G20-ryhmän pyynnöstä koostama raportti, jossa hän kääntyi kannattamaan kansainvälistä rahoitusmarkkinaveroa.
Lisäksi G20-ryhmä uudisti vuonna 2009 tekemänsä lupauksen puuttua veroparatiisien toimintaan ja julkaisi uuden verotietojen vaihdon aloitteen, jonka markkinointisanat tosin ylittivät sen todellisen painoarvon.
Myös monia muita teemoja kehitysyhteistyöstä ilmastonmuutokseen sivuttiin, mutta varsin yleisillä sanamuodoilla.
Bill Gates liittyi rahoitusmarkkinaveron tukijoihin
Bill Gates julkaisi torstaina suuren mediahuomion saattelemana raporttinsa ”Innovation with Impact: Financing 21st Century Development.” Gates vaatii rahoitusmarkkinaveron käyttöönottoa ja tuottojen kanavointia talouskriisistä kärsineisiin kehitysmaihin. Tässä suhteessa ehdotus on kunnianhimoisempi kuin malli, jonka Euroopan komissio esitteli lokakuussa.
”Tämä on hieno julkistus yhdeltä maailman menestyksekkäimmältä kapitalistilta. Se todistaa, että rahoitusmarkkinavero on käytännöllinen ja toteutettavissa oleva ratkaisu”, toteaa Action Aidin Martin Hearson blogissaan.
Itse tavoite, globaalin rahoitusmarkkinaveron käyttöönotto, ei edennyt. Tämä ei ollut yllätys, sillä vero ei noussut lokakuussa Cannesin kokousta valmistelleen G20-maiden valtiovarainministerien kokouksen asialistalle. Taustalla oli etenkin USA:n ja Kanadan, mutta osin myös Intian ja Kiinan vastustus.
”Euro-alueen ulkopuoliset maat ovat kerta toisensa jälkeen vaatineet meiltä kattavia toimia velkakriisin ratkaisemiseksi. On täysin kestämätöntä, että nämä samat maat yrittävät yhdessä estää rahoitusmarkkinaveron käyttöönoton”, purki Saksan liittokansleri Angela Merkel tuntojaan valtiovarainministerien kokouksen yhteydessä.
Bill Gatesin mukaantulo oli joka tapauksessa askel eteenpäin rahoitusmarkkinaveron käyttöönotolle. Myös toisesta veron aiemmasta vaikutusvaltaisesta skeptikosta, YK:n pääsihteerin neuvonantajasta Jeffrey Sachsista on tullut veron vahva puolustaja.
Saksan lisäksi Ranska, Brasilia ja Etelä-Afrikka haluavat globaalin veron mahdollisimman pian. Myös Vatikaani antoi G20-kokouksessa lausunnon, jossa se tuki vahvasti markkinoiden heilahteluja säätelevän rahoitusmarkkinaveron käyttöönottoa.
OECD:n ”uusi” tiedonvaihtosopimus olikin uusvanhaa
Rikkaiden maiden yhteistyöjärjestö OECD julkaisi torstaina lehdistötiedotteen, jonka kärkenä oli uusi kansainvälisen veroyhteistyön sopimus. Järjestö hehkutti sopimuksen automatisoivan nykyään hankalasti tapahtuvan verotietojen vaihdon.
”Olemme tänään ottaneet suuren askeleen kansainvälisen veroyhteistyön kehittämisessä”, hehkutti OECD:n pääjohtaja Angel Gurría uutta sopimusta.
Kaikki eivät vakuuttuneet. Action Aidin Martin Hearson totesi blogissaan, että ”kyse ei ole uudesta sopimuksesta vaan ainoastaan vanhan päivityksestä.”
Sopimus kattaa Hearsonin mukaan vain 30 valtiota, ja suurin osa salaisuuslakeja tarjoavista veroparatiiseista ei ole mukana. Toinen ongelma on, että tiedonvaihto perustuu samoihin puutteellisiin malleihin kuin sopimukset, joita muun muassa Pohjoismaat ovat neuvotelleet veroparatiisien kanssa.
Esimerkiksi Intia on käyttänyt 85 tiedonvaihtosopimustaan keskimäärin neljä kertaa sopimusta kohden. Tämä on erittäin vähän. Automaattinen tiedonvaihto parantaisi tilannetta, mutta se on mukana vain vaihtoehtona, johon kukaan ei ole vielä liittynyt.
”G20-maiden tulisi astua johtoon automaattisessa verotietojen vaihdossa … ja lunastaa näin vuoden 2009 G20-kokouksessa tekemänsä lupaus siitä, että ’pankkisalaisuuden aika on ohi'”, totesi Intian pääministeri Gandhi.
Eräänlainen edistysaskel oli, että vuoden 2009 lupausta täsmennettiin. Loppuasiakirjassa linjattiin, että G20-maat tulevat ”puuttumaan tehokkaasti veroparatiisien ja muiden yhteistyöhaluttomien valtioiden toimintaan ja kiinnittävät huomiota laittomien pääomavirtojen kehitysvaikutuksiin.”
Kansalaisjärjestöjen analyysit tämän linjauksen merkityksestä olivat kahtalaisia. Action Aidin Hearson oli skeptinen, mutta toinen suuri kehitysjärjestö Christian Aid piti saavutuksia hyvinä. Samoilla linjoilla oli Global Financial Integrity GFI -tutkimuslaitos.
”Olemme innoissamme siitä, että G20 ottaa laittomien pääomavirtojen ongelman tosissaan”, totesi GFI:n johtaja Raymond Baker lehdistötiedotteessa.
”Salaisuusvaltiot tarjoavat turvasataman varkaiden, rikollisten ja veronkiertäjien varoille. Ne heiluttavat maailmantalouden vakautta ja vievät rikkaiden ja köyhien maiden resursseja”, Baker jatkoi. Myös hän nosti tosin esiin OECD:n verotiedonvaihtoaloitteen ongelmat.
Lisärahoitusta IMF:lle, ei velkahelpotuksia
Kokouksen loppuasiakirja sisälsi myös monia pienempiä aloitteita. Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n joustavampaa, lyhyen aikavälin kriisirahoitusta vahvistetaan uudella lainatyypillä. G20-maat lupasivat huolehtia myös IMF:n rahoituksesta.
Loppuasiakirjassa nostettiin esiin myös muun muassa ilmastonmuutos, ruoalla keinottelun tuomat ongelmat, kehitysyhteistyön tärkeys ja tuki Maailman kauppajärjestön neuvotteluprosessille. Merkittäviä uusia avauksia näissä teemoissa ei kuitenkaan tehty.
2000-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä G20-ryhmää edeltäneen G8-ryhmän loppuasiakirjoja hallitsivat kehitysmaiden velkahelpotukset ja lupaukset kehitysyhteistyön määrästä ja kohdentamisesta. Näiden teemojen käsittely on painunut G20-kokouksissa muiden kysymysten taakse.