YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen vuoteen 2030 mennessä vaatii pelkästään kehittyvissä maissa arviolta yli 4 000 miljardin euron investointeja vuosittain. Nykyisillä toimilla tästä pystytään kattamaan alle puolet. Kun kansainvälisen julkisen kehitysyhteistyön varat ovat noin 130 miljardia euroa, on selvää, että tavoitteiden saavuttaminen edellyttää myös yksityistä pääomaa.
Suomessa käynnistettiin viime syksynä maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta kansallinen selvitystyö, jonka tavoitteena oli kehittää kestävän kehityksen tavoitteita tukevia rahoitusmalleja ja yhteistä tahtotilaa tavoitteiden saavuttamiseksi. Selvitystyön lopputuloksena syntynyt Suomen tiekartta yksityisten pääomien mobilisoimiseksi SDG-investointeihin julkaistiin 28. maaliskuuta.
Julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa yhteistyössä laadittu tiekartta on ensimmäinen askel kohti kansainvälisesti vaikuttavaa rahoituksen ekosysteemiä.
”Tiekartta on yksi ohjaava väline konkreettisen yhteistyön rakentamiseksi eri toimijoiden kesken. Agenda 2030 ja sen määrittelemät tavoitteet ovat jo yhteistä kieltä, joka auttaa eri toimijoita ymmärtämään toisiaan ja laatimaan yhteisiä tavoitteita selkeämmin kuin aikaisemmin”, sanoo Fingon toiminnanjohtaja Juha-Erkki Mäntyniemi.
Vastuullisuus voi olla kannattavaa
Kestävän rahoituksen ekosysteemissä yksityistä pääomaa suunnataan tavoitteellisesti globaalien kestävyyshaasteiden ratkaisemiseen ja varmistetaan toimenpiteiden vaikuttavuus yhdessä eri toimijoiden kanssa. Kestävät rahoitusrakenteet vauhdittavat myös suomalaisen osaamisen ja ratkaisujen vientiä.
Konsulttiyhtiö Gaia Consulting Oy:n laatiman selvityksen mukaan Suomeen tulisi perustaa kansallinen kestävän kehityksen tavoitteiden rahoituksen toimijaverkosto, jonka tehtävänä on edistää uudenlaisten rahoitusrakenteiden syntymistä ja toimintaa sekä suunnata rahoitusta ja koordinoida vaikutusten raportointia.
Selvityksen mukaan uusiutuvat energiaratkaisut, kestävä maa- ja metsätalous sekä vastuullinen vesihuolto voivat olla kannattavaa liiketoimintaa ja tuottavaa sijoitustoimintaa. Useat kansainväliset selvitykset tukevat näkemystä siitä, että vain kestävän kehityksen mukaiset investoinnit voivat olla sekä lyhyellä että pidemmällä aikavälillä oikeasti kannattavia ja kestäviä valintoja myös sijoittajien näkökulmasta.
Mäntyniemi pitää erittäin tärkeänä, että kansalaisjärjestöt olisivat mukana määrittelemässä kriteereitä investointikohteiden valinnalle. On tärkeää, että kohteiden valinnassa huomioidaan Agenda 2030:n ohjaavat periaatteet taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden näkökulmasta.
”Ketään ei jätetä jälkeen -periaatteen on oltava mukana pohdinnassa. Erityisen tarkkana on oltava, kun yhdistämme investointiin eri rahavirtoja, mahdollisesti virallista kehitysyhteistyörahaa ja yksityistä rahaa. Paikallisia markkinamekanismeja ei saa vääristää”, Mäntyniemi sanoo.
Järjestöjen paikallistuntemuksesta etua
Mäntyniemen mukaan suomalaisten kehitysjärjestöjen paikallistuntemuksesta voi olla selvää etua, kun tiekarttaa lähdetään viemään käytäntöön.
”Taustaselvittelyissä nousi esiin, että monet toimijat pelkäävät esimerkiksi Afrikan maiden toimintaympäristön monimutkaisuutta ja niiltä puuttuu luotettavia paikallisia kumppaneita”, Mäntyniemi sanoo.
”Tällaisiin pullonkauloihin voidaan vastata vain hyvällä, sektorirajat ylittävällä yhteistyöllä, jota myös tiekartassa korostettiin. Fingon lähes 300 jäsenjärjestön ja heidän kumppaneidensa hyvä ruohonjuuritason paikallistuntemus ja verkostot auttavat ymmärtämään paikallista kontekstia, hälventämään pelkoa ja luomaan kontakteja. Myös hyvien sijoituskohteiden löytämisessä voisimme hyödyntää samaa paikallista osaamista.”
Linkki tiekarttaan.