Haavisto: Avoimuuden avulla poliittista tukea kehitysyhteistyölle

Kun hallitus huomenna sopii neljännestä lisätalousarviosta, nousee kehitysyhteistyö 0,6 prosenttiin bruttokansantulosta, sanoi viisi päivää kehitysministerinä toiminut Pekka Haavisto (vihr.) Kepan kehityspoliittisessa päivässä tänään.Osuuden nouseminen 0,55 prosentista johtuu siitä, että päästöhuutokaupasta saatuja tuloja tilitetään 23,1 miljoonan euron edestä kehitysyhteistyöhön, hallitusohjelman mukaisesti. Lopullisen päätöksen lisätalousarviosta tekee eduskunta.”Haasteeksi jäävät vuodet 2014 ja 2015, jolloin osuus pitäisi hilata 0,7 prosenttiin”, Haavisto sanoi.Haaviston puhe Kepan tilaisuudessa on ministerikauden ensimmäinen, jossa Haavisto julkisesti linjasi omaa kehityspolitiikkaansa ja tulevia painotuksia Suomen kehitysyhteistyössä. Hän korosti erityisesti avoimuuden tärkeyttä.”Läpinäkyvyys on ainoa lääke. Kun ihmiset näkevät ja kuulevat mitä me olemme saaneet aikaan, silloin ehkä poliittinen tukikin kasvaa”, Haavisto sanoi.Hän oli menossa Finlandia-talolta suoraan eduskuntaan, jossa oppositiopuolueet julkistavat varjobudjettinsa. Perussuomalaisten budjetissa kehitysapuun ehdotetaan 300 miljoonan leikkausta.”Tämä on uusi ilmiö”, Haavisto sanoi. ”Aina on ollut niin, että hallitus on taloudellisissa vaikeuksissa, ja oppositio vaatii lisää rahaa milloin mihinkin. Nyt ollaan tilanteessa, että hallitus puolustaa suurempaa prosenttiosuutta kehitysyhteistyölle, ja oppositio on joko hiljaa tai vaatii osuuden vähentämistä.””Se kertoo jotain Suomen poliittisesta ilmapiiristä, ja kehitysyhteistyön poliittisista vaikeuksista.”Haavisto haluaa ”punaisen napin”Haavistosta kehitysyhteistyön puolustajien, myös hänen, tulee löytää tapoja kertoa paremmin kehitysyhteistyöstä, sen tavoitteista ja saavutuksista. Sitä kautta poliittinen tukikin voisi kasvaa. Myös virheistä pitää kertoa avoimesti ja korjata ne niin nopeasti kuin mahdollista, Haavisto painotti.Ministeri sanoi, ettei viesti avoimuudesta ja veronmaksajien rahojen tiukasta valvonnasta ole tarkoitettu vain oppositiolle ja populisteille, vaan myös kehitysmaaliikkeelle. Kaikkien tulisi voida seurata, mihin raha menee.”Tämä on täysin normaalia toimintaa ja hallintoa, kun käytetään veronmaksajien rahaa, eikä tämä vaatimus koske yksin kehitysyhteistyötä.”Haavisto sanoi olevansa ”hyvin kyllästynyt” siihen, että ihmiset valittelevat tietävänsä ongelmsita siinä tai tässä kehityshankkeessa.”Minä haluan sen punaisen napin, jota voi painaa, jos jotain on pielessä. Pitää olla kanavat ja rakenteet, joiden avulla ongelmista saadaan tietää”, Haavisto sanoi. ”Paras lääke kehitysyhteistyön puolustamisessa on, että seuranta ja arviointi ulkoministeriössä toimivat.”Haavisto ei uudistuspuheillaan tarkoittanut, että Heidi Hautalan kaudella olisi toimittu huonosti. Päinvastoin. Hän kehui vuolaasti, kuinka ministeri Hautala uudisti Suomen kehityspolitiikan ihmisoikeuslähtöiseksi ja tuloksiin tähtääväksi politiikaksi, joka on saanut kansainvälistä arvostusta. Tähän linjaan ei Haaviston mukaan tule muutoksia.Myös kansalaisjärjestöjen suuri rooli kehitys- ja ulkopolitiikassa tulee ministerin mukaan jatkossakin olemaan tärkeä.Turvallisuus, diaspora ja ympäristö voimakkaasti kehitysagendallaUutena avauksena Haavisto esitti, että rauha ja turvallisuus nostettaisiin kestävyysajattelun neljänneksi pilariksi ympäristön, yhteiskunnan ja talouden rinnalle.”Uskon että tämä tematiikka ikävä kyllä pysyy kansainvälisen yhteisön agendalla”, Haavisto sanoi.Suomi on Haaviston mukaan keskittynyt tukemaan rauhanprosesseja ja rauhanrakentamista, nyt valmisteilla on oma politiikkalinjauksensa hauraille valtioille.”Tämä on meille kaikille haaste: miten panna käytäntöön laajat kehityskonseptit kaikkein vaikeimmissa olosuhteissa.”Tällaisia maita ovat esimerkiksi avautuva Myanmar, Liberia ja Somalia. Niiden kanssa yhteistyötä tehdessä ei Haaviston mukaan saa unohtaa diasporaa.”Kun puhutaan Somaliasta, pitää muistaa, että meillä on Suomessa 15 000 somalia, hyvin koulutettuja ihmisiä, jotka tuntevat maansa täysin. Kun työtä voi nyt tehdä tehokkaammin, he kysyvät, mikä heidän roolinsa on ja mitä he voivat tehdä.””Samanalainen tilanne on Myanmarin ja monen muun maan kanssa, meillä on aktiivinen diaspora, joka haluaa hypätä tälle kentälle, ja minusta on aivan oikein, että diasporalla voi olla rakentava rooli.”Toinen asia, mitä Haavisto haluaisi edistää, on ympäristökysymysten näkyminen voimakkaasti tulevissa kehitystavoitteissa, joita YK:ssa paraikaa sorvataan. Niiden on määrä korvata vuosituhattavoitteet vuoden 2015 jälkeen. Haavisto oli itse töissä YK:n ympäristöohjelma Unepissa, kun vuosituhattavoitteet luotiin.”Me taistelimme aivan helvetisti, että ympäristökysymykset otettaisiin mukaan, muttemme onnistuneet”, Haavisto sanoi. ”Toivon, että tulevaisuudessa tämä aito huoli ympäristöstä on mukana.”Suomi voisi tukea naisten ja tyttöjen toisen asteen koulutustaVielä konkreettisempana toimena tuore ministeri nosti naisten ja tyttöjen oikeuksien kehittämisen. Nyt voimassa olevat vuosituhattavoitteet ovat keskittyneet erityisesti peruskoulutukseen, mutta Haavisto haluaisi katsoa pidemmälle.”Olen aina ajatellut köyhimpiä maita katsoessani, että ensimmäinen askel on koulutien aloittaminen, mutta miten se jatkuu? Onko nuorille tarjolla ammatillista koulutusta ja mahdollisuuksia edetä yliopistoon?”Monissa maissa eliitti luo itsensä uudelleen lähettämällä lapsensa kalliisiin yliopistoihin ulkomaille. Sieltä nuoret palaavat yhteiskuntansa yläluokaksi.Myös tälle prosessille pitäisi tehdä jotain. Pitäisi tukea tyttöjen toisen asteen koulutusta”Haluaisin nähdä sellaisen päivän, että Suomi on myös aktiivinen tyttöjen ja naisten toisen asteen koulutuksen tukemisessa joissain meidän kumppanimaissamme”, ministeri sanoi.”Jos Mosambik ei halua apua, miksi tyrkyttää sitä?”Haavisto korosti myös kehityspolitiikan ytimessä pitkään ollutta ajatusta omistajuudesta, eli siitä, että vastaanottajavaltiot itse päättävät kehityksestään. Monilla mailla alkaa olla yhä enemmän omia resursseja, ja apuriippuvuus vähenee. Se voi johtaa myös hullunkurisiin tilanteisiin.”Olin Mosambikissa noin vuosi sitten ja Mosambikin kehitysministeri kiitteli meidän tukeamme, ja sanoi, että kolmen vuoden päästä teitä ei enää tarvita”, Haavisto muisteli. ”Ministeri selitti, että Mosambikista oli öljyn, maakaasun ja muiden resurssien turvin tulossa rikas maa, joka ei enää tarvitsisi apua.”Ulkoministeriön edustaja oli puuttunut puheeseen ja sanonut mosambikilaisministerin olevan väärässä. Mosambik tarvitsisi apua jatkossakin.”Se oli hyvin hämmentävää”, Haavisto sanoi. ”Omistajuus oli etelässä, ja omistaja sanoi, ettei lisäapua tarvittu. Kun kysyin omalta väeltämme, miksi Mosambik tarvitsi apua, vastaus oli, että taloudellinen kehitys oli niin epätasapainossa. Kuilu rikkaiden ja köyhien välillä oli suuri.””Itse jäin miettimään, onko ratkaisu siihen Suomen avun jatkaminen vai muutokset siinä yhteiskunnassa.”Kepa.fin tausta-artikkeli: Pekka Haavisto — Uusi kehitysministeri korostaa Afrikan omaa ääntäJuttua on päivitetty 25.10. korjaamalla, että hallitus esitti 23,1 miljoonan euron päästöhuutokauppatulojen sijoittamista kehitysyhteistyöhön. Alkuperäisessä uutisessa puhuttiin ennakkotietojen mukaisesti 21,5 miljoonasta.