“Pääministeri Antti Rinteen hallitusohjelmassa kansalaisyhteiskunnan tilan ja toimintaedellytysten vahvistaminen on yksi painopisteistä. On tärkeää, että se näkyy myös järjestöjen resurssoinnissa. Esitetyt summat ovat suhteessa pieniä, mutta niillä on järjestöjen työlle suuri merkitys”, sanoo Fingon kansalaisyhteiskunnan ja edunvalvonnan asiantuntija Pauliina Savola.
Järjestöt saavat talousarvion täydennyksen mukaan rahoitusta lisää yhteensä 800 000 euroa. Luonto- ja ympäristöjärjestöjen avustuksiin esitetään ympäristöministeriöstä 400 000 euroa, rauhanjärjestöjen tukemiseen oikeusministeriöstä 200 000 euroa ja ulkoministeriön toimialan järjestöille 200 000 euroa.
Ulkoministeriön lisärahoitus kohdennetaan ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla toimiville kansalaisjärjestöille, kansalaisjärjestöjen Eurooppa-tiedotukseen sekä kansalaisjärjestöjen ihmisoikeustyön tukemiseen.
Askel oikeaan suuntaan
Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius sanoo olevansa iloinen siitä, että hallitus on päättänyt tehdä korjauksia järjestöjen rahoitukseen. Rauhanjärjestöt saivat tänä vuonna rahoitusta yhteensä 400 000 euroa, mutta olisivat alkuperäisen talousarvion mukaan saaneet ensi vuonna vain 300 000 euroa. Nyt summa on nousemassa ensi vuodelle puoleen miljoonan euroon.
”Olemme kiitollisia tästä päätöksestä, sillä ensi vuoden toiminta on nyt turvattu. Tarvitsemme tälle hallituskaudelle kuitenkin selkeää tasonkorotusta, sillä työhömme on kohdistunut pitkään leikkauksia samalla, kun hintataso on noussut. Tavoitteenamme on, että rauhanjärjestöt saisivat toimintaansa yhteensä miljoona euroa vuodessa. Juuri nyt olemme kuitenkin helpottuneita tästä päätöksestä”, Lodenius sanoo.
Myös Maan ystävien puheenjohtaja Liisa Uimonen kuvailee päätöksiä askeleeksi oikeaan suuntaan. Luonto- ja ympäristöjärjestöille osoitetaan 400 000 euroa lisää rahaa.
”On tärkeää, että hallitus haluaa korottaa tukea järjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan toimintaan ympäristön hyväksi”, Uimonen sanoo.
Vahvalla kansalaisyhteiskunnalla suuri arvo
Myös Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Finér näkee päätöksen myönteisenä. Finnwatch ei ole saanut kahtena aikaisempana vuotena ulkoministeriöstä kyseistä valtionavustusta.
”On tärkeää, että rahaa tulee lisää, mutta on kiinnostava seurata, miten tämä raha jaetaan. Kai tämä kuitenkin tarkoittaa sitä, että rahoitusta voidaan jakaa useammalle, koska on enemmän jaettavaa”, Finer toteaa.
Lodenius, Uimonen, Finér ja Savola ovat kaikki iloisia siitä, että kansalaisyhteiskunnan toimijoille osoitetaan lisärahoitusta.
”Viime hallituskaudella eri kansalaisyhteiskunnan toimijoihin kohdistui hirvittäviä leikkauksia. Ympäristö, rauhantyö ja esimerkiksi ihmisoikeudet kietoutuvat kaikki yhteen. Siksi vahva kansalaisyhteiskunta kokonaisuutena on tärkeä esimerkiksi ympäristön kannalta”, sanoo Maan ystävien puheenjohtaja Liisa Uimonen.
Syksyllä julkaistussa valtion talousarviossa vuodelle 2020 esitettiin myös kehitysjärjestöille oikean suuntaista rahoituksen korjausliikettä.