Niin perinteisissä kuin sosiaalisissa medioissa on jo viikkojen ajan levinnyt kuvia nälkää näkevistä jemeniläisistä. Pelastakaa Lapset -järjestön mukaan nälänhätä uhkaa 5,2 miljoonaa lasta. YK on varoittanut, että Jemeniä uhkaa pahin nälänhätä sataan vuoteen maailmassa. Mutta miksi YK ei ole vielä julistanut nälänhätää Jemeniin?
Syitä on ainakin kaksi, ja ne liittyvät toisiinsa.
Ensinnäkin, julistusta varten nälänhätä on todennettava International Food Security Phase Classification (ICP) -skaalan kriteereiden mukaan. Skaala kehitettiin, jotta nälänhädän määritelmä olisi niin tieteellinen ja epäpoliittinen kuin mahdollista.
ICP-skaalan mukaan YK voi siis julistaa nälänhädän vain, kun seuraavat skaalassa määritetyt ehdot täyttyvät: 20 prosenttia maan kotitalouksista kärsii äärimmäisestä ruokapulasta, yli 30 prosenttia maan alle viisivuotiaista lapsista kärsii akuutista aliravitsemuksesta ja kaksi ihmistä kymmenestätuhannesta kuolee päivittäin nälkään.
Jo vuonna 2017 Jemen täytti ICP-skaalan neljä ensimmäistä kriteeriä. Syy, miksi nälänhädänjulistusta edelleen odotetaan, on se, että tietoa kahdesta kuolemasta kymmentä tuhatta ihmishenkeä kohden ei kyetty todentamaan. Tämä taas puolestaan johtuu siitä, että konfliktin alusta saakka Jemenistä on ollut vaikeaa saada luotettavaa tietoa.
ICP-skaala pyrkii objektiivisuuteen
YK alkoi kehittää nälänhädän julistusta säätelevä ICP-skaala skaalaa vuonna 2004, jolloin Somalimaan ja Puntmaan välillä käytiin rajakiistoja samaan aikaan kun alueetta koetteli kolmas perättäinen kuivuuskausi.
“Tarvitsimme tavan mitata kuivuuskauden vaikutuksia niillä Puntmaan ja Somalimaan alueilla, mutta mittaus oli tehtävä hyvin objektiivisesti. Jotkut analyytikoistamme saivat tappouhkauksia. Tappouhkauksien lähettäjät halusivat vaikuttaa analyyseihin” sanoo Nicolas Haan, YK:n humanitaarisen humanitaaristen asioiden entinen johtaja, uutissivusto IRINille.
Haanin mukaan ICP-skaalan käyttö onnistui häivyttämään nälänhädän julistuksen politisoituneen sävyn. Lisäksi hän toteaa, että skaalan käyttöönoton jälkeen YK on pystynyt koordinoimaan humanitaarista avustusta paremmin ja kohdentamaan sitä sellaisille alueille, jossa avun tarve on suurin. Tosin käytäntö saa myös Haanilta moitteita.
“Meillä on vielä huomattavia metodologisia haasteita sekä teknisistä että institutionaalisista syistä. Samaan aikaan meiltä jää usein huomaamatta kriisien kokonaiskuva ja parhaimmat ratkaisumahdollisuudet.”
Nälänhädänjulistus lisäsi apua Etelä-Sudaniin
Viimeisimmän nälänhädän julistuksensa YK antoi kahteen Etelä-Sudanin maakuntaan helmikuussa vuonna 2017. Kansainvälinen yhteisö vastasi julistukseen mittavalla avustusoperaatiolla, ja kesäkuussa ICP-skaalan mukainen nälänhätä oli selätetty.
“Kun YK julisti nälänhädän Etelä-Sudaniin, Maailman ruokaohjelma lisäsi välittömästi toimintaansa akuuttien tarpeiden tyydyttämiseksi ja siirsi resursseja sinne, missä hädän tarve oli suurin”, YK:n maailman ruokaohjelman Etelä-Sudanin johtaja Adnan Khan toteaa IRINille.
Mitä siis tapahtuisi, jos YK julistaisi nälänhädän Jemeniin?
Poliittisesti julistus merkitsisi arvovaltatappiota Saudi-Arabian johtamalle liittoutumalle ja presidentti Abdrabuh Mansur Hadille. Yhdysvalloissa alkaisi vilkkaampi keskustelu maan roolista konfliktissa.
Kongressin molempien puolueiden painostuksen vuoksi presidentti Donald Trumpin hallinto päätti jo hiljattain lopettaa Saudi-Arabian johtaman koalition hävittäjien ilmatankkaukset. Jemen on yli kymmenen vuoden ajan ollut riippuvainen ruoka-avusta ja Saudi-Arabian johtaman koalitioon ilmapommitusten takia ruoka-apua on ollut entistä vaikeampi toimittaa.
Ruoka-apua tarvittaisiin välittömästi
Humanitaarisen avun näkökulmasta puolestaan olisi tärkeätä aloittaa ruokatoimitukset maahan ja maan sisällä uudelleen – riippumatta YK:n nälänhädän julistuksesta. Tällä hetkellä Punainen Risti ei pysty toimittamaan kaikkialle Jemeniin ruoka-apua turvallisuustilanteen vuoksi.
”Se, että nälänhädän julistusta harkitaan, kertoo tilanteen vakavuudesta. Jemenin talous on romahtanut ja jemeniläisten ostovoima on erittäin alhainen. Maataloustuotanto on myös laskenut voimakkaasti ja arvioiden mukaan maassa on 2,9 vakavasti miljoonaan aliravittua naista ja lasta. Aliravitsemus taas johtaa vastustuskyvyn heikkenemiseen, mikä lisää sairastumisen riskiä”, arvioi Suomen Punaisen Ristin kansainvälisen humanitaarisen avun koordinaattori Niklas Saxén.
Katastrofaalisesta tilahteesta huolimatta Saxén pitää kuitenkin tärkeänä, ettei YK:n mahdollista nälänhädän julistusta politisoida ja että se perustuu humanitaarisiin standardeihin, kuten IPC-skaalaan.
”Jos humanitaarinen julistus politisoidaan ja jos avustustyö nähtäisiin poliittisena toimintana ja osana sodankäyntiä, konfliktin osapuolet saattaisivat kohdella myös avustusjärjestöjä sen mukaan.”
”Tosin Jemenissä kansainvälisen humanitaarisen oikeuden noudattaminen on tähänkin mennessä ollut puutteellista”, Saxén summaa.