”17 SDG-tavoitetta ovat kuin ovia. Minkä tahansa niistä avaat, päädyt samaan saliin, jossa tavoitteena on parempi yhteinen maailma”. Näin kuvaili kestävän kehityksen -tavoitteita Kestävän kehityksen tila ja tulevaisuus -tilaisuudessa keskiviikkona presidentti Tarja Halonen.
Valtioneuvoston kanslian vuosittain järjestämä tapahtuma kokosi järjestöväen, elinkeinoelämän, hallinnon ja tutkijat Musiikkitaloon keskustelemaan Agenda 2030 -toimeenpanon edistymisestä Suomessa. Tällä kertaa kestävän kehityksen tavoitteista keskiössä olivat eriarvoisuus, rauha, ilmastonmuutos sekä koulutus ja teemana nuorten osallisuus ja tulevaisuuden näkymät. Fingo tuotti tilaisuuteen ohjelman eriarvoisuudesta ja rauhasta.
Palvelut suunnitellaan ryhmille, ei yksilöille
Eriarvoisuusteeman avasi yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä, joka sanoi yhdenvertaisuuden toteutumisen tarkoittavan sitä, että nostamme heikoimmassa asemassa olevat samalle viivalle muiden kanssa. Pimiän mukaan syrjinnän kokemus lisää ulkopuolisuuden tunnetta, joka kasvattaa riskiä syrjäytymiseen.
Panelistit Suomen Pakolaisavun koulutus- ja vaikuttamistyön vastaava Iina Helldanin, Helsingin yliopiston tutkija Antti Kivijärven ja Abilis-säätiön puheenjohtaja Sari Loijaksen mukaan Suomessa on hyvä ja kattava lainsäädäntö, mutta se ei yksinään riitä.
”Lainsäädäntö takaa lähtökohtaisesti oikeudet, mutta oikeudet eivät avaudu kaikille ihmisille. Sukupuoli, etninen tausta, vammaisuus – kaikki kaventavat mahdollisuuksia”, Loijas totesi.
Eriarvoisuus näkyy esimerkiksi palvelujen saavutettavuudessa. Pakolaisavun Helldan kertoi nähdessään työssään maahanmuuttajataustaisten nuorten parissa, miten nuorten yksilölliset kokemukset usein sivuutetaan.
”Rakenteet ovat joustamattomia. Maahanmuuttajista puhutaan yhtenä homogeenisenä ryhmänä, jolloin myös palvelut suunnitellaan ryhmille eikä yksilöille”, Helldan totesi.
Antti Kivimäen mukaan kyse on laajemmasta kyvyttömyydestä nähdä yhteiskuntaa vähemmistön näkökulmasta. Kun palveluja suunnitellaan etuoikeutetun kokemusmaailmasta, tarpeet eivät kohtaa. Abiliksen Loijaksen mielestä vammaisten kohdalla ongelmana on myös liiallinen erityisryhmään painaminen, mikä näkyy Suomen kehityspolitiikassa.
”On aika, että myös Suomen ulkopolitiikaan inklusioidaan vammaisasiat. Että emme puhuisi vammaisista erityisryhmänä vaan vammaiset kuuluisivat joka ikiseen hankkeeseen ja ohjelmaan globaalitasolla”, Loijas napautti.
Konfliktien ratkaisu edistää kaikkia tavoitteita
Globaalia ulottuvuutta tilaisuudessa tarkasteltiin myös rauhan ja konflitien kautta. Tilaisuudessa puhunut CMI:n Naiset ja rauhanvälitys -ohjelman johtaja Johanna Poutanen muistutti, että konfliktien, erityisesti maan sisäisten, määrä on kasvanut. Pelkästään Syyriassa on parhaillaan 2000 aseistettua ryhmää.
Poutasen mukaan konfliktien ratkaisu edistää kaikkia kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista. Samalla hän painotti Suomen merkitystä rauhan rakentamisessa.
”Suomalaiselle osaamiselle on kysyntää. Meillä on vahva intressi ja tuki sekä osaamista rauhan työstä. Olemme myös luotettava ja turvallinen, sillä emme ole suurvalta”, Poutanen painotti.
Tilaisuuden tallenne on katsottavissa Kestävän kehityksen YouTube-kanavalla.
Lue myös tuore järjestöjen seurantaraportti Agenda 2030 -tavoitteiden edistymisestä Suomessa.