Kestävän kehityksen toimikunnan uusi strategia Luonnon kantokyvyn turvaava, hyvinvoiva ja globaalisti vastuullinen Suomi on julkaistu. Toimikunta pyrkii työssään edistämään kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista ja siihen tarvittavaa laaja-alaista yhteistyötä. Uudella strategialla pyritäänkin lisäämään eri hallinnonalojen ja toimijoiden käytäntöjen välistä johdonmukaisuutta. Toimikunnan kokoonpanossa on myös edustettuina yhteiskunnan eri osa-alueita. Fingon asiantuntijajohtaja Rilli Lappalainen on yksi toimikunnan jäsenistä.
Toimikunnan aiemmin tänä vuonna julkaisemassa kansallisessa Agenda2030 -tiekartassa selvitettiin, millaisia toimenpiteitä Suomelta tarvitaan, jotta kestävän kehityksen tavoitteet saavutetaan vuoteen 2030 mennessä. Tiekartta on toiminut toimikunnan uuden strategian pohjana.
Keskinäisriippuvaisessa maailmassa tarvitaan yhteisiä ja kokonaisvaltaisia ratkaisuja
Strategiassa tuodaan yhteen kuusi kokonaisuutta, joihin tarvitaan panostusta, sekä paikannetaan toimenpiteitä, joita muutoksen aikaansaaminen edellyttää. Nämä kokonaisuudet ovat Agenda2030 -tiekartassa esitetyt muutosalueet:
- Hyvinvointia edistävä talous ja työ sekä kestävä kulutus
- Sivistys, osaaminen ja kestävät elämäntavat
- Hyvinvointi, terveys ja yhteiskunnallinen osallisuus
- Hyvinvointia edistävä ruokajärjestelmä
- Monimuotoisuutta ja hiilineutraaliutta vahvistava metsien, vesien ja maan käyttö
- Kestävä energiajärjestelmä
”Strategia painottaa juuri niitä alueita, joiden kautta uskomme kokonaisvaltaisen kestävän kehityksen toteutuvan. Keskinäisriippuvaisessa maailmassa kestävämpi tulos toteutuu, kun sitä lähestytään kokonaisuuden kautta. Asioiden yhteyksiä ja riippuvaisuuksia hyödyntämällä päästään parempaan lopputulokseen”, Lappalainen toteaa.
Muutos edellyttää globaalia vastuunkantoa
Strategiassa käsitellään Suomen kansallisten kestävyyshaasteiden lisäksi globaalin vastuunkantamisen merkitystä. Kuuden muutoskokonaisuuden ohella, strategia peräänkuuluttaa Suomelta tukea Agenda2030 -tavoitteiden toteutumiseksi maailmanlaajuisesti.
”Globaaliulottuvuus on nykyään samaan aikaan myös kansallinen ulottuvuus, koska olemme niin keskinäisriippuvaisia toisistamme. Esimerkiksi raaka-aineiden, osaamisen ja ideoiden osalta. Samalla kohtaamme ilmastomuutoksen ja turvattomuuden asettamat haasteet joka päivä. Nämä tulee ottaa huomioon valintoja ja päätöksiä tehdessä”, Lappalainen sanoo.
”Vauraana maana meillä on myös vastuu pitää huolta heikoimmassa asemassa olevista ja tukea heitä eri tavoin, niin konkreettisilla teoilla vaikkapa kehitysyhteistyön kautta kuin vaikuttamalla kansainvälisiin sopimuksiin ja niiden sitovuuteen”, Lappalainen jatkaa.
Kaikkia yhteiskunnan toimijoita tarvitaan kestävän kehityksen edistämiseen
”Strategian päätehtävä on kirittää Suomen yhteisiä toimia niin, että saavutamme kestävän kehityksen tavoitteet vuoteen 2030 mennessä. Vaikka Suomi on yksi maailman parhaista jo, se ei riitä, vaan meidänkin pitää lisätä vauhtia”, Lappalainen muistuttaa.
Lappalaisen mukaan strategia ei toteudu elleivät eri toimijat ota sitä omakseen ja osallistu omalta osaltaan kestävän kehityksen edistämiseen. ”Kaikilla toimijoilla on omat erityisosaamisensa ja niiden hyödyntäminen on paras tae hyvälle lopputulokselle.”
”Seuraavankin hallituksen ohjelman tulee perustua kestävälle kehitykselle ja valita painotukset erityisesti näiden eniten huomiota ja panostusta vaativien asioiden edistämiseen”, Lappalainen toteaa.