IPS/DANIELA PASTRANA
Conchita Martínez (seisomassa) ja muut Mitz-osuuskunnan naiset valmistavat tuotteita käytetyistä käärepapereista.
IPS — Conchita Martínezin taitavissa käsissä syntyy muodikas käsilaukku, jonka raaka-aineina ovat käytetyt elintarvikepakkaukset.
”On upeaa tietää, että valmistamani laukku menee myyntiin Saksassa, vaikka en tunne koko maata enkä ole koskaan käynyt ulkomailla”, pohtii Martínez, 45, joka työskentelee Mitz-osuuskunnassa Meksikon pääkaupungin laitamilla.
Mitzin pienessä työpajassa uurastaa parikymmentä naista valmistaen laukkuja, kukkaroita, vöitä ja muistikirjoja kääremateriaaleista. He käyttävät nahua-intiaanien perinteistä tekniikkaa, jolla aiemmin punottiin palmunlehviä.
Meksikon suurin alkuperäiskansa, nahuat, ovat asteekkien jälkeläisiä. Heidän kieltään náhuatlia puhuu lähes 1,5 miljoonaa ihmistä.
Montessorikoulu köyhille
Mitzin talossa Palo Solon köyhällä asuinalueella toimii myös 250 oppilaan koulu, jota naiset työllään rahoittavat. Osuuskunnan noin 50 jäsenestä osa työskentelee kotona.
Mitz valmistaa kuukaudessa noin 3 000 reilun kaupan periaatteiden mukaista tuotetta, jotka menevät myyntiin Keski-Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin. Tuotolla osuuskunnan jäsenet pystyvät elättämään perheensä ja pyörittämään Meksikon ainoaa köyhille tarkoitettua montessorikoulua. Se rakennettiin yli 20 vuotta sitten entisen kaatopaikan tilalle.
Mitzin tuotosta jaetaan puolet työntekijöiden kesken, 30 prosenttia menee kulujen kattamiseen ja loput koulun ylläpitoon.
Mitz perustettiin seitsemän vuotta sitten. Perustajiin kuuluu Beatriz Santiago, jonka 10 lasta ja 13 lastenlasta ovat lähes kaikki käyneet samaa montessorikoulua. Santiagon mukaan Mitz on tuonut uutta puhtia yhteisöön, kun ”aiemmin kotona mädäntyneet perheenäidit” tarttuivat toimeen.
Osuuskunta toivotti kaikki 18 vuotta täyttäneet tervetulleiksi töihin. Alussa mukana oli miehiäkin, mutta vähitellen hanke on jäänyt naisten käsiin.
”Hyväntekeväisyys totuttaa huonoille tavoille”
Conchita Martínez työskenteli aiemmin kotiapulaisena, mutta ansaitsee paremmin Mitzissä. Hänen mukaansa työ on myös lisännyt vuorovaikutusta perheessä, koska muualla töissä käyvä puoliso auttelee häntä materiaalien leikkaamisessa ”ja samalla tulee juteltua kaikenlaista”.
Sosiaalityöntekijä Judith Achar oli rakentamassa koulua ja luomassa osuuskuntaa. Hän löysi idean käytetyn käärepaperin käytöstä eräästä intiaaniyhteisöstä ja toi sen Palo Soloon.
”Ihmiset pelastuvat köyhyydestä vain tuottavien hankkeiden avulla. Hyväntekeväisyys totuttaa huonoille tavoille, mutta tuottavuus kohottaa ihmisten itsetuntoa”, Achar vakuuttaa.
Mitzin raaka-aineena olivat alussa kotimaisen Sabritas-pikaruokaketjun ateriapakkaukset. Sittemmin Achar on saanut mukaan kansainvälisiä yrityksiä, kuten Marsin, Pepsicon, Terracyclen ja Starbucksin.
Osuuskunta laskee myyneensä tähän mennessä yli 150 000 tuotetta, joilla on ansaittu noin 770 000 euroa. Neljän viime vuoden aikana tuotanto on kasvanut 50 prosenttia.
Tuttuja sanoja
Osuuskunnan nimeksi valittu sana ”mitz” on Meksikon’puhutuinta intiaanikieltä náhuatlia ja tarkoittaa ”sinulle”.
Náhuatl toimi alueen yleiskielenä 600-luvulta 1500-luvun lopulle, jolloin espanja alkoi syrjäyttää sitä valloittajien myötä.
Jotkin náhuatlin kielen sanat ovat levinneet yleiseen käyttöön. Niihin kuluvat esimerkiksi avokado (āhuacatl), tomaatti (tomatl), kaakao (cacahuatl), chili (chilli), oselotti (ocelotl), suklaa (xocolatl) ja kojootti (coyotl).
(Lähde: Wikipedia)