Kolumbian simasuut vaalivat perinteitä

Helda Martínez
Gloria Cecilia Delgadon baarissa chicha-olut tarjoillaan
perinteiseen tapaan hedelmänkuoresta.
IPS — Kotona valmistettu perinteinen chicha-olut on tunnettu kautta Latinalaisen Amerikan inkakulttuurin ajoista lähtien. Kolumbiassa siitä on tullut nyt nuortenkin suosikki.
Kolumbian pääkaupungin Bogotán opiskelijakapakoissa chichaa juodaan sellaisenaan tai muihin juomiin sekoitettuna. Tarjolle on ilmaantunut myös väreillä ja mausteilla ryyditettyä chichaa.
Gloria Cecilia Delgado, 55, myy baarissaan chichaa, jonka hän valmistaa isoäitinsä reseptillä.
Viime silaus ohjeeseen tuli viitisen vuotta sitten paikassa
piipahtaneelta intiaanimieheltä.
Vuoristoista sademetsiin
”Chichalla on ollut vihollisia 1500-luvun siirtomaa-ajoista lähtien”, Delgado kertoo.
Vaikka juoma on moneen otteeseen kielletty, Delgadon mukaan sitä on ollut aina tarjolla. Chicha on maistunut talonpojille ja alkuperäisasukkaille niin kylmillä vuoristoseuduilla kuin tropiikin sademetsissäkin. Se kuuluu myös olennaisena osana intiaanien juhliin ja rituaaleihin.
Useimmiten chicha valmistetaan maissista, mutta raaka-aineeksi sopivat myös maniokki, ananas ja muut hedelmät. Chicha valmistetaan käyttämällä ja sen alkoholipitoisuus vaihtelee: vahvimmat chichat vertautuvat viinaan, Delgado myöntää, mutta toisaalta siitä on myös alkoholittomia versioita.
Delgadon mukaan Bogotán tietyissä vanhoissa kaupunginosissa on aina juotu chichaa.
”Ja niin pitääkin. Miksi meidän tulisi unohtaa esi-isämme?”
Maistuu myös turisteille
Delgadon baari sijaitsee La Candelariassa, jota ympäröivät useat yksityiset yliopistot. Opiskelijoiden ohella asiakkaina on yhä enemmän turisteja.
”Chicha on tuttua kaikille latinoille, mutta yhdysvaltalaiset ja eurooppalaiset maistelevat juomaa aluksi varoen. Toisella kerralla he saattavat jo ottaa kaksi tai kolmekin lasillista”, Delgado kertoo.
Lähistöllä omaa chicha-baariaan pitävä nuori Diego Ibáñez alkoi hiljan monipuolistaa tarjontaansa. Hän värjää oluen elintarvikeväreillä punaiseksi, vihreäksi tai violetiksi.Uusia makuja antavat muun muassa anis, vadelma, minttu tai pelkkä sokeri.
Ibáñezin mukaan nuoret sekoittavat chichaa muihin alkoholijuomiin, koska ”pitkän kieltolain jälkeen humaltumisessa on jotain kiehtovaa.”
Kiellot eivät tepsineet
Etelä-Amerikan itsenäisyyssankari Simón Bolivar kielsi chicha-oluen 1820, kun juoma surmasi ja sairastutti kymmenittäin sotilaita. Sittemmin osoittautui, että sotilaat joutuivat salaliiton myrkyttämiksi.Chicha-kapakat vetivät puoleensa kovan työn ja ankaran elämän katkeroittamia intiaaneja ja mestitsejä. Huoli yhteiskuntarauhasta ajoi vallanpitäjät sulkemaan kapakoita ja kieltämään juopottelun.Bolivian kouluissa alkoi vuonna 1905 kampanja chichaa vastaan. Juoman valmistus kodeissa ei kuitenkaan loppunut, ja maahan säädettiin kieltolaki 1921.Kolumbia ajautui 1948 väkivallan kurimukseen ja chicha kiellettiin jälleen. Kielto kumoutui vasta 1991, kun perustuslaki takasi oikeuden perinteisen kulttuurin harjoittamiseen. Kiellosta huolimatta Bogotássa alettiin järjestää vuotuisia Chicha-festivaaleja jo 1987.