Ebola, malaria, aids, korona. Voisi kuvitella, että muiden tautien torjunta olisi vahvistanut kehittyvien maiden valmiuksia vastata covid-pandemiaan. Mutta epidemioita on vaikea verrata keskenään.
”Ebola oli hyvin raju, eikä siihen pystytty vastaamaan omin voimin. Se oli hyvin hoitokeskeinen, kun taas covid on hyvin taudin esto -keskeinen”, Kaskinen selventää.
Hän on työskennellyt muun muassa Intiassa, Etelä-Sudanissa, Uzbekistanissa, Sierra Leonessa, Ukrainassa, Etiopiassa, Jemenissä ja Myanmarissa.
”Suurimmassa osassa maita, joissa olen ollut, on aika hyvä tartuntojen jäljitys, ja aktiivinen tautien etsintä. Mutta toisaalta resurssit ovat pienet”, Kaskinen toteaa. Resurssipulaa paikkaavat kansainväliset avustusjärjestöt, jotka tekevät ennaltaehkäisevää työtä yhdessä paikallishallinnon kanssa. Ideaalitilanteessa hallinto viestii tilanteesta alueen ihmisille.
”Aina halutaan, että se tapahtuu paikallisten kautta, se on tehokkaampaa”, Kaskinen sanoo.
Mikä merkitys pandemian hillinnän kannalta on terveyttä ylläpitävällä perusinfrastruktuurilla? Entä millainen tilanne ja työtehtävä Kaskista odottaa seuraavalla komennuksella Sierra Leonessa? Kuuntele podcast niin tiedät.
Fingo – Suomalaiset kehitysjärjestöt · Kestävä terveys
Kestävä talous -podcast-sarjaa on tuotettu Euroopan unionin tuella. Sarjan sisällöstä vastaa Fingo, eikä se välttämättä heijasta Euroopan unionin kantoja.