1. Mistä 0,7 -kampanjassa on kyse ja mihin se tähtää?
Tavoitteena on nostaa Suomen kehitysyhteistyömäärärahat 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta vuoteen 2028 mennessä. Jos onnistumme tässä, maailmasta tulee reilumpi ja kestävämpi, ja miljoonien köyhien ihmisten elämä paranee. Tällä hetkellä kehitysyhteistyön rahoitus on noin puolet 0,7-tavoitteesta – suorastaan nolon vähän ja kaukana muiden Pohjoismaiden tasosta.
2. Miksi kehitysyhteistyörahoitus junnaa paikoillaan, vaikka Suomi on sitoutunut YK:n 0,7 prosentin BKTL-tavoitteeseen?
Juhlapuheissa päättäjät usein kannattavat kehitysyhteistyötä ja sen rahoittamista, mutta kun budjettipäätöksiä aletaan tehdä, muut intressit ajavat ohi. Tämä johtuu siitä että me, jotka kannatamme kehitysyhteistyömäärärahojen nostoa, olemme olleet liian hiljaisia. Jos paine päättäjien suuntaan kasvaa, kehyrahahanat aukeavat.
3. Voisiko yksityissektori tai ne kansalaiset, joita asia kiinnostaa, rahoittaa osan kehitysyhteistyöstä?
Jo nyt kansalaiset rahoittavat kehitysyhteistyötä noin 100 miljoonan euron edestä vuosittain tukemalla järjestöjen työtä. Tämän lisäksi köyhistä maista pois muuttaneet ihmiset lähettävät sukulaisilleen ja ystävilleen rahaa, ja yhteenlaskettuna tämä summa ylittää kehitysrahoituksen määrän.
Kehitysrahoituksen 0,7 prosentin sitoumus on Suomen valtion tekemä, joten kehitysrahoituksen tulisi tapahtua Suomen verorahoista. Näitä rahoja voi toki myös käyttää siihen, että yksityiseltä sektorilta vivutetaan lisää rahaa.
4. Miksi yrittää tehdä kehitysrahoituksesta vaaliteema, kun on tärkeämpiäkin aiheita kuten vanhustenhoito, maahanmuutto ja ilmastonmuutos?
Tavoitteemme on varmistaa jokaiselle ihmiselle hyvä elämä, planeettamme sietokyvyn rajoissa. Tässä kehitysrahoitus on tärkeässä roolissa etenkin kaikkein köyhimpien maiden asukkaiden kannalta.
Meidän on kannettava vastuumme sekä Suomessa että globaalisti: oltiin missä päin maailmaa tahansa, on häpeä, että ihmiset kärsivät köyhyydestä, kun samaan aikaan olemme rikkaampia kuin koskaan.
5. Miksi köyhimpiä maita pitää auttaa? Eivätkö ne ole itse aiheuttaneet omat ongelmansa?
Teollisuusmaat ovat vaurastuneet pumppaamalla rikkauksia kehitysmaista jo vuosisatojen ajan. On oikeudenmukaista, että maksamme tätä velkaa takaisin.
Myös Suomi sai aikanaan tukea omaan kehitykseensä, joten nyt on meidän vuoromme auttaa niitä, jotka sitä tarvitsevat.
6. Miksi kansalaisjärjestöjä tarvitaan tekemään kehitysyhteistyötä?
Järjestöjen kehitysyhteistyö on laadultaan erinomaista, työ tuottaa hyvää tulosta ja järjestöt pystyvät toimimaan tilanteissa ja ympäristöissä, jotka olisivat muille toimijoille haastavia. Tämän lisäksi järjestöt vahvistavat kansalaisyhteiskuntaa sekä Suomessa että kohdemaissa. Todisteita hyvistä tuloksista löytyy myös ulkoministeriön tulosraportista.
Järjestöt raportoivat toiminnastaan paljon tarkemmin kuin monet muut kehitysyhteistyötoimijat. Järjestöjen moninaisuus takaa eri toimintamallien kehittymisen, ja sitä kautta toiminnasta tulee tehokasta.
7. Mitä järjestöjen työllä on saatu aikaan?
Järjestöt ovat tukeneet demokratiaa ja sananvapautta kumppanimaissa, vahvistaneet kansalaisyhteiskuntien ääntä sekä parantaneet työntekijöiden asemaa ympäri maailmaa. Järjestöjen tuella on myös puolustettu naisten oikeuksia, helpotettu ihmisten pääsyä terveydenhuoltoon, vastustettu sukuelinten silpomista ja parannettu vammaisten ihmisten asemaa pakolaisleireillä.
Ulkoministeriön tuottaman kolmiosaisen evaluoinnin mukaan suomalaisten järjestöjen työ tuottaa nopeita tuloksia kumppanimaissa. Järjestöt toimivat usein haastavissa ympäristöissä ja pystyvät tukemaan ihmisiä, joita on vaikea saavuttaa muiden avustuskanavien kautta.
Lisää tietoa järjestöjen kehitysyhteistyöstä löytyy Fingon sivuilta Järjestöjen työn tuloksia ja Kehitysyhteistyön tulokset.
8. Kehitysyhteistyön hyödyllisyyttä kritisoidaan paljon. Onko kritiikissä perää?
Kritiikkiä niin kehitysyhteistyötä kuin muitakin taloudellisia toimintamuotoja kohtaan tarvitaan aina. Sen avulla pääsemme vähitellen kohti globaalia oikeudenmukaisuutta ja kestävää kehitystä. Kehitysyhteistyön kohdalla positiivista on, että kovat raportointi- ja laatuvaatimukset pitävät pahimmat rötökset loitolla.
Itse kehitysyhteistyötä tulisi kehittää monella tavoin entistä paremmaksi esimerkiksi huomioimalla sukupuolten tasa-arvo nykyistä paremmin, panostamalla koulutukseen ja laajentamalla tuki myös kehitysmaiden omille kansalaisjärjestöille.
Kehitysyhteistyö myös tarvitsee rinnalleen vahvoja toimia verovälttelyn kitkemiseksi, sitovan yritysvastuulainsäädännön, vahvemman ilmastopolitiikan ja reilumman kauppapolitiikan. Tämän lisäksi Agenda 2030 -tavoitteiden tulisi läpäistä kaikki päätöksenteko.
9. Mitä tavallinen kansalainen voi tehdä kehitysrahoituksen tason nostamiseksi?
Tule mukaan 0,7 -kampanjaan! Levitä sanaa kampanjasta ja kysele kansanedustajaehdokkailta, tukevatko he kehitysrahoituksen nostoa. Julkaisemme pian nettisivut, joilla on lisää tietoa erilaisista tavoista osallistua.
10. Miten saan kansanedustajaehdokkaani mukaan 0,7-kampanjaan?
Yleensä mahdollisimman henkilökohtainen lähestyminen toimii parhaiten. Käy juttelemassa vaalikojulla, soita ehdokkaalle, lähetä hänelle kirje, sähköposti tai viesti sosiaalisessa mediassa.