Fingon Tampereen Mahdollisuuksien torilla järjestämässä keskustelutilaisuudessa pohdittiin kestävän kehityksen tulevia muutoksia ja pysyvyyttä uudella vaalikaudella. Fingon vaikuttamistyön johtajan Ilmari Nalbantoglun haastateltavana aiheesta olivat kansanedustajat Anna Kontula (vas.) ja Oras Tynkkynen (vihr.).
Suomi äänesti huhtikuussa 2023 uuden eduskunnan. Säätytalolla käytävissä hallitusneuvotteluissa on muun muassa hiertänyt erilaiset kannat koskien kehityspolitiikan merkittävyyttä ja ilmastotoimien kiireellisyyttä.
Kansanedustajat Kontula ja Tynkkynen yhtyivät huoleen globaalin vastuun agendan heikkenemisestä.
Anna Kontula painotti, ettei Suomen globaalin vastuun politiikka ole tähän mennessäkään riittävästi huomioinut ympäristökysymyksiä. Ympäristökysymyksillä Kontola viittasi ilmastokriisin ja biodiversiteettikadon lisäksi esimerkiksi kemikaalikuorman kasvamiseen ja muovijätteen lisääntymiseen.
”Suomen kotimaan politiikan ja toiminnan vaikutukset rajojen ulkopuolella ovat erityisen suuria. Siksi meidän vastuun pitäisi olla erityisen suuri,” painotti Kontula huolestuneena.
Oras Tynkkynen huomautti, että kaukana Suomen rajoista tapahtuvien, esimerkiksi ympäristökriisien heijastevaikutusten määrittelemiseen, liittyy paljon epävarmuuksia. Suoria vaikutuksia Suomeen voi olla vähän. Samaan aikaa Tynkkynen piti ympäristökriisiä hyvänä esimerkkinä tapahtumasta, joka voi edetessään laukaista, pahentaa tai lisätä konfliktien riskiä, jonka vaikutukset heijastuvat myös Suomessa. Tynkkynen vetosikin tarpeeseen katsoa turvallisuuskysymyksiä laajasti.
”Kovalla turvallisuudella on pehmeä perusta. Vaarana on, että jos talouden tasapainottamisen nimissä leikataan niin kutsutuista pehmeistä arvoista, se kostautuu Suomen ja suomalaisten turvallisuudessa,” Tynkkynen sanoi.
Tulevaisuutta ennakoitaessa tulee varautua yllätyksiin ja epätodennäköisyyksiin. Resilienssin eli iskunkestävyyden ja palautumiskyvyn vahvistaminen on tärkeää. Yksi merkittävä keino on kumppanuuksien ja toiminnan vahvistaminen eri tasoilla. Kansainvälisellä tasolla kumppanuuksien rakentaminen tulee tapahtumaan entistä enemmän moninapaisessa maailmassa.
”Maailmassa on yhä enemmän merkitystä sillä, mitä mieltä globaalin etelän maat ovat. Suomen kaltaisille maille onkin entistä tärkeämpää rakentaa liittolaisuuksia globaalin etelän maiden kanssa,” Tynkkynen totesi.
Kumppanuudet liittyvät suoraan kansainväliseen vaikutusvaltaan. ”Jos vaikka vähät piitataan globaalin etelän maiden toiveista koronarokotteiden saamisesta, ei ole yllättävää, jos iso osa esimerkiksi Afrikan maista pari vuotta myöhemmin ymmärtää Venäjän vaatimuksia YK:n yleiskokouksessa. Emme voi olla solidaarisia vain kun se on meidän välitön oma etumme, ja muina aikoina vähät piitata muista maista. Seurauksena voi olla, etteivät muut maat ymmärrä meitä, kun tarvitsisimme heidän tukeaan,” Tynkkynen kuvasi.
Kehitysyhteistyö on yksi tuen muodoista. ”Kehitysyhteystyöleikkausten vaikutus mitataan ihmishengissä maissa, joissa avun tarve on merkittävä,” Tynkkynen painotti.
Kontula piti paikallista toimintaa tärkeänä tapana vahvistaa resilienssiä.
”Tarjolla on monia muotoja, joilla kansalaiset voivat järjestäytyä ja tehdä asioita yhdessä. Kansalaisjärjestökentällä voi olla iso merkitys, mutta syntyy myös uudenlaista toimintaa – liikkeitä, ja verkostoja, jotka vastaavat uuteen kysyntään”, Kontula pohti.
Mahdollisuuksien torit
Mahdollisuuksien tori ja Sosiaalifoorumi järjestettiin helatorstaina 18.5. Tampereen Väinö Linnan aukiolla. Tapahtuma keräsi yhteen paikallisia järjestöjä, yhteisöjä ja verkostoja jotka pyrkivät edistämään globaalia yhdenvertaisuutta, ihmisten hyvinvointia sekä ihmisoikeuksien ja ihmisarvon toteutumista.
Mahdollisuuksien toreja koordinoi suomalaisten kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingo.