Norja leikkaa järjestöjen kehitysyhteistyöstä

JUTTUA PÄIVITETTY 2.11.2015. KS. LOPPUOSA.Pohjoismaissa syksyn budjettiriihet ovat tuoneet sekä hyviä että huonoja uutisia kehitysyhteistyölle. Ruotsi on kertonut kasvattavansa kehitysapubudjettiaan, kun taas Suomi ja Tanska käyttävät leikkuria.Norjassa kehitysapubudjetin laadinta on ollut poikkeuksellisen takkuista, sillä konservatiivihallitus haluaisi nykyistä tarkemmat arviot tulevista pakolaismenoista. Ne vaikuttavat jossain määrin lopulliseen apusummaan, sillä OECD-maat saavat listata pakolaisten vastaanottokustannukset kehitysavuksi ensimmäisen vuoden osalta.Päälinja on kuitenkin selvä: Norja on sitoutunut pitämään kehitysavun prosentissa bruttokansantulosta. Se aikoo alustavan suunnitelman mukaan nostaa määrärahoja 61 miljoonalla eurolla (575 miljoonalla kruunulla) ensi vuonna.Kehitysavulla torjutaan pakolaiskriisiäBudjetin kasvattaminen johtuu ennen kaikkea hallituksen halusta puuttua pakolaiskriisin ongelmiin lähtömaissa.Humanitääristä apua korotetaan yli sadalla miljoonalla eurolla, ja koko potti on ensi vuonna 460 miljoonaa euroa. Se on peräti 13 prosenttia koko kehitysavun määrästä eli 3,6 miljardista eurosta.”Hauraiden valtioiden tukeminen on tärkeä ulkopoliittinen prioriteetti. Meidän pitää estää niitä valumasta kaaokseen tai toimimasta turvasatamana terroristeille”, ulkoministeri Børge Brende sanoi Development Today -lehdelle.Suurin osa lisärahasta käytetään Syyriassa ja sen lähialueilla, ja hallitus haluaa panostaa myös Irakiin. Konfliktialueilla aiotaan erityisesti rahoittaa pakolaislasten koulutusohjelmia.Järjestöiltä leikataanEniten kritiikkiä kehitysapubudjetti on saanut siitä, että hallitus aikoo leikata norjalaisilta järjestöiltä 35 miljoonaa euroa.Järjestöjen mielestä varojen siirtäminen pitkäjännitteisestä työstä humanitääriseen apuun on lyhytnäköistä.”Pakolaisten ja ilmaston tukeminen on tärkeää, mutta niitä ei pitäisi rahoittaa kehitysyhteistyöbudjetista”, Norjan Pelastakaa lapset -järjestön johtaja Tove Wang sanoi DT:lle.Hallituksen mukaan vastakkainasettelu on turhaa, sillä järjestöt ovat tärkeitä toimijoita koulutushankkeissa ja humanitäärisessä avussa.Norjan leikkaus on sekä määrällisesti että suhteellisesti pienempi kuin Suomessa, jossa hallitus aikoo leikata järjestöiltä 49 miljoonaa euroa. Suomen koko kehitysapubudjetti vuodelle 2016 on noin 713 miljoonaa euroa eli noin 20 prosenttia Norjan avusta.PÄIVITETTY 2.11.2015.Norjan hallitus tarkensi vielä lokakuun alkupuolella tekemäänsä ehdotusta. Uudessa ehdotuksessa pakolaiskulujen määrärahat nousevat merkittävään osaan apubudjetista. Niitä kasvatetaan 580 miljoonalla 790 miljoonaan euroon, mikä nostaa kulujen osuuden 21 prosenttiin koko kehitysyhteistyöstä.Muutos tarkoittaa merkittävien lisäleikkausten tekemistä perinteisestä kehitysyhteistyöstä. Järjestöille on budjetoitu ainoastaan 72 miljoonaa euroa, eli niiden rahat leikkaantuvat peräti 66 prosentilla kuluvalle vuodelle allokoidusta 210 miljoonasta.Yhtenä kärsijänä on myös kehitysviestintä. Hallitus leikkaa sekä järjestöjen viestintätuesta että lakkauttaa kehitysapuvirasto Noradin Bistandsaktuelt-lehden.Lisää tietoa Development Todayn (maksullisesta) artikkelista Norway makes deep aid cuts to fund refugee costs next year. Targets NGOs, UN.