Raportti: Saharan eteläpuolinen Afrikka maksaa jo 78% menoistaan

Viimeisen kahdentoista vuoden aikana Saharan eteläpuolisen Afrikan valtiot ovat nelinkertaistaneet menonsa. Nyt hallitusten käyttämät resurssit alueella vastaavat 78 prosenttia kaikista kustannuksista. Loput 22 prosenttia koostuu kehitysavusta, siirtolaisten rahalähetyksistä ja ulkomaisista investoinneista.Kotimainen kulutus nousi Saharan eteläpuolella 84 miljardista dollarista 363 miljardiin vuosien 2000 ja 2011 välillä. Samaan aikaan kehitysapu alueelle nousi 11,7 miljardista 41,8 miljardiin. Vuodesta 2011 apu alueelle on laskenut.Luvut selviävät kehitysjärjestö ONEn 29. toukokuuta julkaistusta DATA-raporista ”Financing the Fight for Africa’s Transformation”.Panostus on kannattanutRaportin mukaan ne valtiot, jotka ovat panostaneet terveydenhuollon, koulutuksen ja maatalouden rahoittamiseen, ovat menestyneet näillä aloilla YK:n vuosituhattavoitteiden mittareilla tarkastellen. Parhaiten pärjäävät maat käyttävät koulutukseen, terveydenhuoltoon ja maatalouteen 39 prosenttia valtion menoista, kun taas heikoimmin suoriutuvat maat käyttävät keskimäärin 29 prosenttia.Raportista käy ilmi, että myös kehitysavun antajavaltioiden tuki näille sektoreille näkyy tilastoissa, mutta paljon heikommin kuin maiden oma panostus. ONE ei tarjoa selitystä tälle, mutta uumoilee, että kotimaisen ja ulkomaisen rahoituksen suhdetta tulisi tarkastella tarkemmin.Lupaukset pitämättä pohjoisessa ja etelässäPaljon enemmän olisi kuitenkin mahdollista saavuttaa, jos kaikki poliittiset lupaukset pidettäisiin. Siinä kun länsimaat eivät ole pitäneet lupauksiaan antaa 0,7 prosenttia bruttokansantulosta apuun – ja siitä 50 prosenttia Afrikkaan – eivät Saharan eteläpuoliset valtiot ole pitäneet lupauksiaan käyttää tietty osa kansantuloistaan terveyteen, koulutukseen ja maatalouteen.Jos esimerkiksi öljyrikas Nigeria pitäisi sanansa terveydenhuollon rahoittamisessa seuraavien kahden ja puolen vuoden ajan, saisi maan terveyssektori 22,5 miljardia dollaria lisää. Sillä annettaisiin hyttysverkot jokaiselle nigerialaiselle, rokotettaisiin kaikki maan lapset lastentauteja vastaan ja annettaisiin lääkitys kaikille maan HI-virusta kantaville ihmisille.Jos taas Angola antaisi lupaamansa rahat koulutukseen, vain pieni osa lisärahasta riittäisi siihen, että jokainen lapsi pääsisi peruskouluun.Jos kaikki Saharan eteläpuoliset maat pitäisivät lupauksensa, kulutettaisiin vuoden 2015 loppuun mennessä terveydenhuoltoon 68 miljardia dollaria lisää, maatalouteen 40 miljardia lisää ja koulutukseen 135 miljardia lisää.”Kehitysapu on edelleen tärkeää, mutta kehitysmaiden omat resurssit ovat usein paljon suuremmat, ja hallitusten poliittisilla päätöksillä rahankäytöstä on suurimmat vaikutukset kehitykseen”, raportissa summataan.The 2013 DATA Report: Financing the Fight for Africa’s Transformation