Ruoan hinnan noususta epäillään eläkerahastoja

IPS — Perushyödykkeiden, kuten ruokaviljan, hinnat ovat jo korkeammalla kuin 2008, jolloin ruokamellakoita puhkesi 30 maassa, brittiläinen Christian Aid -järjestö varoittaa. Se epäilee pääsyylliseksi eläkerahastoja.
”Ruoan hinnan nousu on viime vuosina heijastanut sijoitusten virtaamista perushyödykkeiden futuurikauppaan”, järjestön tiedotusta johtava Andrew Hogg sanoo.
Futuuri on johdannaissopimus, jolla sitoudutaan ostamaan ja myymään tiettyä hyödykettä tulevaisuudessa aiemmin sovitulla hinnalla.
Christian Aidin tuoreen tutkimuksen mukaan ruoan hinta nousi vuosina 2003-2008 keskimäärin 83 prosenttia. Tämän vuoden helmikuussa ylitettiin vuoden 2008 huippuhinnat.
Tutkimuksen mukaan hintojen nousuun on vaikuttanut keinottelu maataloustuotteilla. Pääsyyllisiksi epäillään kuitenkin eläkerahastojen kaltaisia perinteisiä sijoittajia eikä vipurahastoja ja muita spekulantteja.
”Emme pysty todistamaan aukottomasti, että sijoitukset perushyödykkeiden futuureihin nostavat ruoan hintaa. Mutta niiden samanaikainen kasvu antaa aihetta tutkia vakavasti, pahentavatko nämä valtavat rahasummat maailman nälkää”, Hogg täsmentää.
USA lopetti sääntelyn 2000
Eräänlaista maataloustuotteiden futuurikauppaa on käyty vuosisatojen ajan, sillä viljelijät ovat tarvinneet rahaa jo ennen kylvökautta. Nyt kaupassa liikkuvat kuitenkin tähtitieteelliset summat.
Lisäksi on luotu perushyödykkeisiin keskittyviä indeksirahastoja, joista ensimmäisen Goldman Sachs avasi vuonna 1991. Pankki niputti yhteen 18 perushyödykettä, joiden joukossa olivat vehnä, kahvi, kaakao ja sianliha. Asiakkaille tarjottiin kaupankäyntiä koko paketilla yksittäisten tuotteiden sijasta.
Yhdysvallat lopetti näiden indeksirahastojen sääntelyn vuonna 2000. Eläke- ja muut rahastot alkoivat sijoittaa niihin IT-kuplan puhjettua. Sijoituslaitoksilla oli näissä rahastoissa 15 miljardia dollaria vuonna 2003, mutta vuoden 2008 puolivälissä summa oli noussut 317 miljardiin.
Vipurahastot tekevät nopeita kauppoja ostaen halvalla ja myyden kalliilla, mutta pitkän aikavälin sijoituslaitokset etsivät ”turvallista” tuottoa. Koska ruoalle on aina kysyntää, viljakasveja pidetään alhaisen riskin sijoituksena.
Vaikutus köyhiin jäi tutkimatta
Hoggin mielestä oli kohtalokasta, että indeksirahastojen sääntely purettiin miettimättä, miten se vaikuttaa kehitysmaiden köyhiin. ”Nyt on mahdotonta kieltää sijoittamista perushyödykkeiden futuureihin, mutta varoitamme, että seurauksia ei ole ennakoitu. Asiaa olisi pitänyt ajatella enemmän.”
YK:n maatalous- ja elintarvejärjestö FAO arvioi, että lähes miljardi ihmistä kärsii kroonisesta nälästä. ”Se on skandaali aikana, jolloin meidän pitäisi kyetä ruokkimaan kaikki”, Hogg suomii.
”Maanjäristykset, sodat ja hirmumyrskyt aiheuttavat aina pulaa ruoasta, mutta sitä voidaan helpottaa kansainvälisellä avulla. Nyt tulisi huolestua jatkuvasta nälästä, joka uhkaa paheta”, Hogg jatkaa.
Ilmastonmuutos lisäriskinä
Yksi suurimmista uhista on ilmastonmuutos, jonka vaikutuksesta maailmassa saattaa olla vuonna 2050 ainakin 24 miljoonaa aliravittua pikkulasta enemmän kuin nyt.
Afrikassa arvioidaan, että vuoteen 2020 mennessä kuivuus ajaa 75-250 miljoonaa maaseudun asukasta kaupunkeihin.
Hoggin mukaan kestävään maataloustuotantoon sijoitetaan liian vähän. ”Maatalous on kärsinyt pahoin siitä, että länsimaiden tuputtama talouspolitiikka ei ole toiminut kehitysmaissa. On lisättävä tutkimusta. Ruokaturvan ratkaisija voi loppupelissä olla pienviljelijä.”
Kamerunilainen ministeri sanoi hiljan skandaaliksi sitä, että hänen maansa tuo ulkomailta 90 prosenttia riisistä. Hän toivoi ulkomaisia sijoittajat tukemaan Kamerunin omaan kulutukseen menevää tuotantoa ja jalostusta.
Hoggin mukaan myöskään Christian Aid ei vastusta ulkomaisia sijoituksia, kunhan paikallisten asukkaiden elinkeinot ja maanomistus on turvattu.