Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta, maa- ja metsätalousvaliokunta, tulevaisuusvaliokunta ja ympäristövaliokunta järjestivät tänään perjantaina julkisen kuulemisen Suomen kestävän kehityksen politiikan tilasta ja muutospoluista yhteistyössä Suomen kestävän kehityksen politiikkaa arvioineen Polku2030-hankkeen kanssa.
Polku2030-hankkeen pääsuositus on Agenda 2030:n ottaminen hallitusohjelman perustaksi, mikä saa Fingon kestävän kehityksen asiantuntijalta Jussi Kannerilta kiitosta. Kannerin mukaan on kuitenkin tärkeää tarkentaa, mitä suositus käytännössä tarkoittaa, jotta kestävä kehitys ei jää hallitusohjelmassa tyhjäksi lupaukseksi.
”Agenda 2030:n ohjaavia periaatteita, ihmisoikeuksia, planeetan kantokyvyn rajoja ja eriarvoisuuden vähentämistä voidaan edistää esimerkiksi nostamalla Suomen ilmastotavoitteet Pariisin sopimuksen mukaiseksi, laatimalla ihmisoikeuksia koskeva yritysvastuulaki ja nostamalla kehitysyhteistyön rahoitus 0,7 prosentin tavoitteeseen”, Kanner listaa ehdotuksia.
Kohti kokonaisvaltaista globaalin vastuun politiikkaa
Fingon mukaan Suomen tulee siirtyä kohti kokonaisvaltaista globaalin vastuun politiikkaa, jossa velvoitetaan eri hallinnonalat seuraamaan toimintansa vaikutuksia myös kehittyvissä maissa. Raportissa tuodaan esille Suomen kulutuksen globaalit ympäristövaikutukset. Tämän lisäksi huomiota pitäisi kiinnittää Suomen toiminnan ihmisoikeusvaikutuksiin.
”Raportti peräänkuuluttaa reilua siirtymää kohti kestävää kehitystä ja toteaa, että Suomen tulisi tarkastella kriittisesti koko talousjärjestelmän kykyä tuottaa kestävää hyvinvointia. Tämän takia politiikkaa tulee jatkossa ohjata BKT:n sijaan aidoilla hyvinvoinnin mittareilla”, Kanner painottaa.
Syksyllä 2018 käynnistynyt hanke on osa valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaa. Fingon asiantuntija Jussi Kanner on toiminut hankkeen tukiryhmän jäsenenä.