Tänään, 11. lokakuuta, vietettiin YK:n kansainvälistä tyttöjen päivää, jonka tarkoitus on nostaa esille tyttöjen kokemat erityiset haasteet. Tytöt ja nuoret naiset kohtaavat kaikkialla maailmassa syrjintää ikänsä ja sukupuolensa takia.
Päivän kunniaksi pääministeri Juha Sipilä sai työparikseen 16-vuotiaan raisiolaisen Katariina Räikkösen. Tempaus oli osa lastenoikeusjärjestö Plan Internationalin tempausta, jossa eri puolilla maailmaa tytöt nousevat yhteiskunnan johtopaikoille yhdeksi päiväksi.
Ennen yhteisen työpäivän alkua pääministeri Sipilä piti aamulla puheen, jossa hän alleviivasi naisten ja tyttöjen aseman parantamista yhtenä Suomen kehityspolitiikan keskeisimpänä painopisteenä. Hän nosti esille myös ilmastonmuutoksen vaikutukset etenkin tyttöihin ja lapsiin.
”Ilmastonmuutos tulee lisäämään sään ääri-ilmiöitä. Näistä eniten kärsivät valtiot ovat usein jo entisestään köyhiä, ja niiden mahdollisuudet sopeutua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ovat heikot. Kuivuus ja tulvat uhkaavat ruoan tuotantoa ja puhtaan veden saantia. Näillä alueilla tytöt jäävät usein ensimmäisinä ilman ruokaa, suojaa ja terveydenhoitoa”, Sipilä totesi.
”Siksikin ilmastonmuutos on myös lastenoikeuskysymys”, hän jatkoi.
Suomen ilmastorahoitus tippunut
Pääministeri painotti puheessaan, että ilmastonmuutos on otettava vakavasti.
”EU:n pitäisi entisestään vahvistaa rooliaan ilmastonmuutoksen torjunnassa. Jäsenmaiden pitäisi yhdessä nykyistä pontevammin, konkreettisilla teoilla ryhtyä toimeen.”
Kestävä kehitys on sukupolvia yhdistävä asia, Sipilä linjasi.
”Päästövähennykset on saatava Pariisin ilmastosopimuksen mukaiselle tavoitetasolle.”
Vasta viime viikolla ulkoministeriö tiedotti tuoreista luvuista, joiden mukaan Suomen ilmastorahoitus laski vuonna 2016 peräti 63 prosenttia edellisvuodesta. Vuonna 2015 Suomi rahoitti ilmastotoimia vielä 115 miljoonalla, kun vuonna 2016 luku oli enää 43 miljoonaa euroa.
Hallitus hyväksyi syyskuussa keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman vuoteen 2030, jossa kannustetaan kansalaisia puolittamaan hiilijalanjälkensä. Valtio on puolestaan sitoutunut vähentämään kasvihuonepäästöjä 39 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaan sisältyy myös pitkän aikavälin tavoite, jonka mukaan Suomi olisi hiilineutraali vuonna 2045.
Sitran viime vuonna julkaiseman raportin mukaan EU:n 2030 ja 2050 tavoitteet, jotka myös koskevat Suomea, eivät ole riittävän kunnianhimoiset Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Raportti suosittaa kunnianhimon tason nostamista ja sen mukaan EU:n sitoumuksen pitäisi olla vähintään 60 prosentin päästövähennys vuoteen 2030 mennessä.
Katariina: Ilmastonmuutosta ei oteta vakavasti
Sipilän työpariksi tyttöjen päivänä valikoitunut Katariina Räikkönen puhui myös aamutilaisuudessa. Hän kertoi olevansa huolissaan maapallon ja ihmiskunnan tulevaisuudesta.
Räikkönen kuvaili, kuinka on ollut WhatsApp-sovelluksen kautta yhteydessä muihin Plan-nuoriin esimerkiksi Ugandassa. Paikalliset nuoret kertoivat tylyä tarinaa ilmastonmuutoksen vaikutuksista kotipuolessa.
”Ennen siellä sateisia kausia oli kolme, nyt enää yksi ja puoli. Sillä on ollut tuhoisat vaikutukset maan tärkeimpään elinkeinoon eli maatalouteen.”
Räikkösen mielestä valtiot eivät ole tehneet riittävästi ilmastonmuutoksen torjumiseksi.
”Ilmastonmuutosta ei vieläkään oteta tarpeeksi vakavasti. Valtioiden tulisi toteuttaa kunnianhimoisia ilmastotavoitteita”, Räikkönen sanoi.
Hän muistutti pääministerin tavoin, että ilmastonmuutos on myös lastenoikeuskysymys.
”Kyse on meidän tulevaisuudestamme. Tämän hetken päättäjille haluan sanoa: ponnistelkaa vahvemmin tasa-arvon edistämiseksi ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.”