Talousnobelisti: Euroopan kriisi toistaa Afrikasta tuttua kaavaa

”Olen tyytyväinen, että tänään on Suomessa lakko”, sanoo Helsinkiin saapunut taloustieteen nobelisti Joseph Stiglitz.”Sama talousfilosofia, joka tuhosi Latinalaisen Amerikan ja Afrikan, on nyt tuhoamassa Eurooppaa. Etenkin nuoret ihmiset haluavat tulevaisuuden ja ovat nyt osoittamassa mieltään.””Talousfilosofialla” Stiglitz tarkoittaa niin sanottua Washingtonin konsensusta. Se oli avunantajien kehitysmaihin kohdistama 25 vuoden ”kokeilu”, joka perustui tuonnin ja viennin tasapainottamiseen.Apua saaneiden maiden piti laittaa taloutensa kuntoon supistamalla julkista sektoria ja edistämällä vientiä.Tulokset tästä kokeilusta olivat huonot.”Afrikassa menetettiin 25 vuotta. Teollistuminen otti takapakkia, samoin bruttokansantuote henkeä kohden.””Euroopassa on nyt vallalla (sama) leikkausajattelu. Niissä maissa, joissa leikataan eniten, myös bruttokansantuote on pudonnut eniten. Yhteys näiden välillä on lineaarinen.”Kilpikonna voitti jäniksenStiglitz puhuu mielellään kokeiluista.”Taloustieteilijät eivät useinkaan katso historiaa, mutta se tarjoaa hyvää dataa, josta voimme opiskella, mikä kannattaa ja mikä ei.”Stiglitz kehottaa tutkimaan Itä-Aasian, etenkin Kiinan, menestystä.”Kuka olisi koskaan uskonut, että maa pystyy vetämään sata miljoonaa ihmistä pois köyhyydestä. Se on ennenäkemätön saavutus.”Keskeistä Aasian taloudellisessa menestyksessä on ollut valtion rooli. Etenkin tapa, jolla valtio on käyttänyt hyväkseen markkinoita.”Muissa entisissä kommunistisissa maissa epäonnistuttiin. Shokkiterapia ei toiminut. Kun katsotaan Kiinaa ja myös Vietnamia, nähdään että nämä hitaasti edenneet maat pärjäsivät parhaiten. Kilpikonna voitti jäniksen kilpajuoksussa.””Nyt kun Kiina on alkanut ottaa enemmän mallia lännestä, esimerkiksi finanssimarkkinoilla, sekin on ajautumassa ongelmiin.”Etelä-Korea valitsi teräksenKiina on ollut kaiken kaikkiaan oman tiensä kulkija. Samaa voi sanoa muun muassa Samsungin kännyköitä valmistavasta Etelä-Koreasta.”(Köyhälle) Etelä-Korealle tarjottiin aikoinaan mahdollisuutta tehostaa riisinviljelyä. Maan johto päätti kuitenkin tietoisesti satsata teräkseen.””Teräksen valmistusta ei voi opetella kirjoista vaan sitä pitää kokeilla käytännössä. Ja kokeileminen onnistuu vain suojaamalla orastava ala ulkomaiselta kilpailulta. Sittemmin tuet voitiin lopettaa, ja Etelä-Koreasta tuli maailman tehokkain teräksen valmistaja.””Nyt saman tempun tekeminen vaatisi WTO:n sääntöjen kiertämistä, esimerkiksi säätelemällä oman valuutan arvoa.”Terästeollisuuden ympärille kehittyi aikaa myöten kokonainen klusteri muuta teollisuutta ja jopa korkeakouluja. Nyt Etelä-Korea on teollisuusmaa, ja kiitos kuuluu valtiolle, joka tasoitti liiallista epätasa-arvoa, tuki orastavaa teollistumista ja laati viisasta kauppapolitiikkaa.Valtion pitää puuttua epätasa-arvoonStiglitz puhuu mieluusti myös taloudellisesta epätasa-arvosta, joka on kasvussa suurimmassa osassa maailman maita. Hän julkaisi keväällä kirjankin aiheesta: ”The Great Divide – Unequal societies and what can we do about it”.Hän painottaa, että vaikka globaalisti epätasa-arvo lisääntyy, joissain maissa sitä on onnistuttu kaventamaan.”Erot osoittavat, että (kansallisella) talouspolitiikalla on merkitystä. Kyse ei ole puhtaasti globalisaatiosta ja teknologisesta muutoksesta, koska ne vaikuttavat kaikkiin maihin (suurinpiirtein samalla tavoin).”Esimerkiksi hallituksen toimilla voidaan siis yhä vaikuttaa siihen, miten liiallinen ja talouskasvun kannalta haitallinen epätasa-arvo pidetään kurissa.Yhtenä avaintekijänä on oppimisen ja kouluttautumisen takaaminen. Valtion rooli on tässä olennainen, sillä markkinat ja yritykset eivät ole hyviä tukemaan oppimista.Tasa-arvo tukee demokratiaaSama koulutuksen painottuminen on näkynyt myös kehityspolitiikassa.”Kehitysmaiden ja kehittyneiden maiden välinen ero selittyy nykyään enemmän tiedon kuin resurssien määrällä. Tämän takia Maailmanpankistakin on tullut tietopankki.”Oppimisella on tapana tuottaa lumipalloefekti, jonka hyödyt valuvat kaikkialle yhteiskuntaan, jopa sen rakenteisiin saakka.”War on inequality is a war for democracy”, tiivistää Stiglitz. ”Kamppailu epätasa-arvoa vastaan on myös kamppailua demokratian puolesta.”Stiglitz esiintyi YK-yliopisto Widerin 30-vuotista taivalta juhlistavassa seminaarissa ”Mapping the Future of Development Economics 17.-19.9.2015”. Tilaisuudessa puhujina ovat Stiglitzin lisäksi muun muassa Amartya Sen ja Martti Ahtisaari.