Toivakka: Suomen tuki kiistanalaiselle Hondurasin patohankkeelle jatkuu

Hondurasilaisen ympäristöaktivisti Berta Cáceresin murha on järkyttänyt kansalaisyhteiskuntaa ympäri maailman. Arvostetun Goldman Environmental -palkinnon voittaja, COPINH-järjestön perustaja ja kansainvälisesti verkottunut Cáceres ammuttiin kodissaan 3. maaliskuuta.Murha on erittäin kiusallinen luku suomalaiselle kehityspolitiikalle, sillä Cáceresin vastustaman Agua Zarcan patohankkeen päätukijoihin kuuluu Suomen kehitysyhteistyöbudjetista rahoitettu Finnfund.Kiusallisuutta lisää myös se, että Hondurasin ihmisoikeustilanne on erittäin vaikea. Esimerkiksi muitakin COPINH-järjestön johtohahmoja on kuollut viime vuosien aikana.Myös Cáceres eli viime vuodet tappouhkauksien varjossa, sillä hän vastusti alkuperäisyhteisöjen alueille suunniteltuja suurhankkeita.Toivakka: vetäytyminen ei ratkaise ongelmaaSuomen kehityspolitiikasta vastaava ministeri Lenita Toivakka kertoo Kepalle, että osallistuminen Hondurasin maaseudun kehittämiseen patohankkeen kautta on maan ihmisoikeustilanteesta huolimatta perusteltua. Maan köyhyystilanne on paha ja riippuvuus fossiilisista polttoaineista yksinkertaisesti liian suurta.”Hankkeesta vetäytyminen ei ratkaise ongelmaa: kehitysvaikutukset jäisivät saamatta”, Toivakka kommentoi.Ministeriössä ollaan kuitenkin syvästi huolestuttu kuolemantapauksesta, etenkin kun kansainväliset rahoittajat ovat viime vuosina panostaneet Keski-Amerikan alkuperäiskansojen tilanteeseen.”Nyt on tärkeää, että syylliset saadaan selville. Tähänastisten tietojen mukaan tekijöistä ei vielä ole tietoa”, Toivakka sanoo.Ministeriö ei ole näillä näkymin tarttumassa poliittiseen omistajaohjaukseen, vaikka Berta Cáceresin murhasta aiheutuvat julkisuudenhallintariskit ovatkin suomalaisen kehityspolitiikan mittakaavassa poikkeukselliset.”Ulkoministeriö tapasi Finnfundin edustajia viime viikolla, ja ministeriölle toimitettujen tietojen mukaan hanketta on valmisteltu huolellisesti ja sosiaalisiin sekä ympäristökysymyksiin on paneuduttu syvällisesti”, Toivakka toteaa.Myös Finnfund puolustaa hankettaFinnfundin katsoo omalta suunnaltaan hankkeeseen kohdistuneen kritiikin monilta osin ylimitoitetuksi. Myöskään halukkuutta puuttua pitkään jatkuneeseen konfliktiin ei löydy.”Näemme COPINHin kritiikin hanketta kohtaan ennemminkin osana sen valtakunnallista ja kansainvälistä kampanjointia. Hondurasin tulehtuneeseen sisäpolitiikkaan vaikuttaminen on sitten poliittisen tason toimijoiden, ei hankerahoittajien tehtävä”, Finnfundin toimitusjohtaja Jaakko Kangasniemi sanoo Kepalle.Ylipäätänsäkin Finnfundin ja Hollannin kehityspankin FMO:n osallistumisella on ollut merkitystä ympäristö- ja yhteiskuntakysymysten parempaan huomioimiseen, Finnfundista kerrotaan.Konkreettisesti tämä hoidetaan paikallistasolla esimerkiksi hankeyhtiön yhteiskuntasuhteista vastaavien henkilöiden avulla, ja FMO:lla on myös oma valitusmekanisminsa. Finnfundilla ei samankaltaista menettelyä Kepan saamien tietojen mukaan ole.Finnfundin kaltaisten kehitysrahoittajien luomat valituskanavat ovat olleet viime aikoina kritiikin kohteena. Hollantilaisten kansalaisjärjestöjen tammikuussa julkaiseman Glass Half Full? -raportin mukaan kehitysrahoittajien ”complaints mechanism” -tyyppisten prosessien hyöty paikallisyhteisöille on ollut viime vuosikymmeninä hyvin vähäistä. Isona syynä tähän on rahoittajien oma nihkeys valitusten käsittelylle.Onko tilannekuva realistinen?Kehitysmaapolitiikkaa seuraava tutkija Teppo Eskelinen ei ole yllättynyt Finnfundin kommenteista.”Ilmeisesti siellä aivan vakavissaan ajatellaan, että kiistanalainen hanke alkuperäiskansojen mailla voi välttyä ’sisäpolitiikalta’. Tai vaihtoehtoisesti, että hankkeen toteuttaminen on epäpoliittinen investointi ja vastustaminen sitä vastoin ikävää sisäpolitiikkaa”, Eskelinen kommentoi.Eskelinen myös ihmettelee, miten Finnfund ei näytä ymmärtävän, miten ulkomaisena rahoittajana päädytään osapuoleksi poliittiseen konfliktiin ja mitä osapuoleksi päätyminen voi tarkoittaa.Realistisen tilannekuvan puuttuessa koko toiminnan pohja on puutteellinen, hän sanoo.”Näistä kuvioista tekee toki harmittavia sekin, että kyllä Finnfundin kaltaisia pääomia voisi käyttää hyvinkin järkevästi, ja osittain käytetään jo nyt.””Mutta jos ei oikeasti ymmärretä, miten päädytään osapuoleksi poliittiseen konfliktiin ja mitä osapuoleksi päätyminen voi tarkoittaa, voi vakavasti harkita koko toiminnan mielekkyyttä.”Ympäristöjärjestöt ahtaallaErityisen ongelmalliseksi Agua Zarcan patohanke muodostuu Hondurasin oman poliitisen tilanteen vuoksi. Maassa tehtiin vuonna 2009 vallankaappaus, jolloin käytännössä monet oikeusvaltion perusrakenteista murtuivat demokraattisten prosessien rikkoutuessa.Vallankaappauksen myötä ympäristövaikutuksiltaan merkittävät suurhankkeet ovat lisääntyneet moninkertaisesti. Maahan ollaan myös rakentamassa satoja patoja tuottamaan energiaa kaivosteollisuudelle.Samaan aikaan ympäristöaktivistien tilanne on heikentynyt entisestään. Kansalaisjärjestö Global Witnessin mukaan maassa kuoli ainakin 109 aktiivia vuosien 2010 ja 2015 välillä. Tilastojen mukaan Honduras onkin maailman vaarallisin maa ympäristöjärjestöjen toimijoille.Järjestön mukaan kyseessä ei ole kasa yksittäistapauksia, vaan osoitus järjestelmällisestä hyökkäyksestä syrjässä asuvien alkuperäisyhteisöjen kimppuun valtio- ja yhtiötoimijoiden käsin.Agua Zarca ei ole poikkeus. Sen pitkäaikaisista ongelmista kertoo, että hankkeen valmisteluissa mukana ollut kiinalainen rakennusjätti Sinohydro vetäytyi hankkeesta.Sinohydro kommentoi julkisuudessa vuonna 2013, että hankeyhtiö DESAn ja paikallisyhteisöjen väliset ristiriidat ovat ”hallitsemattomia” ja ”ennustamattomia”. Tämä oli Sinohydrolle yksi syy patohankkeesta vetäytymiseen.