Yhdysvalloissa ja Karibialla on meneillään hurrikaanikausi. Ensin Harvey ja sitä seuranneet tulvat riepottelivat ihmisiä, nyt Irma-myrsky kylvää tuhojaan. Kovat myrskyt kirvoittavat maan mediassa yhä enemmän keskustelua myös ilmastonmuutoksesta ja sen aiheuttamista kustannuksista.
Science-lehdessä kesällä julkaistu tutkimus toi keskusteluun oman ironisen sävynsä: sen mukaan taloudellisesti suurin lasku lankeaa luultavimmin maan eteläisille osavaltioille, eli ilmastonmuutokseen epäillen suhtautuvan Donald Trumpin kannatuksen sydänalueille. Juuri niitä alueita myrskytkin nyt koettelevat.
Eri huippuyliopistojen 12 tutkijaa on laskenut, että yhden asteen lämpötilan nousu laskee Yhdysvaltojen kansantuloa keskimäärin 1,2 prosenttiyksikköä vuosisadan loppupuolella. Nykyisellä kansantuotteella puhutaan noin 220 miljardista dollarista.
Kustannukset tulevat jakautumaan kuitenkin hyvin epätasaisesti maan sisällä: itäiset ja eteläiset rannikkoalueet kärsivät eniten, kun taas maan pohjoisosissa jopa hyödytään ilmastonmuutoksesta.
Tutkijat tarkastelivat tulevia satoja, työvoiman tehokkuuden laskua, rikollisuuden kasvua, energian kallistumista ja tuhoja rannikkoalueilla. Etenkin Meksikonlahden pohjoisrannoilla tullaan kärsimään merenpinnan noususta ja voimakkaammista hurrikaaneista – Harveyn tyyliin.
Pahiten kärsivät alueet ovat pitkälti myös maan köyhimpiä.
”Jos jatkamme nykytahtia, ilmastonmuutos voi johtaa maan historian suurimpaan tulonsiirtoon köyhiltä rikkaille”, sanoi tutkimuksen johtaja Solomon Hsiang tiedotteessa.
Köyhät kärsivät myös globaalisti
Kepan ilmastoasiantuntija Tuuli Hietaniemi muistuttaa, että tilanne ilmastonmuutoksen epäreiluudesta on maailmanlaajuinen.
”Maailman mittakaavassa ilmastonmuutos iskee erityisesti kehitysmaiden köyhimpiin, vaikka he tuottavat murto-osan maailman päästöistä”, Hietaniemi sanoo. ”Se jos mikä on epäoikeudenmukaista.”
Vuonna 2015 Nature-lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan ilmastonmuutos vaikuttaa kaikkien maiden talouteen: vuoteen 2100 mennessä köyhin 40 prosenttia maista menettää jopa kolme neljäsosaa kansantulostaan verrattuna siihen, jos ilmastonmuutosta ei olisi. Rikkaammat maat Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa saattavat hyötyä tuottavuuden kasvusta.
Erot johtuvat siitä, että kylmissä maissa tuottavuus voi aluksi kasvaa, kun valmiiksi lämpimillä alueilla se laskee suoraan. Tutkijoiden mukaan innovaatiot ja sijoitukset ilmastolta suojautumiseen saattavat vähentää kustannuksia, mutta konfliktit ja kaupankäynnin häiriintyminen saattavat pahentaa niitä entisestään.
Unep: Kuilu rahoituksen ja kulujen välillä valtava
YK:n ympäristöohjelma Unep laski viime vuonna, että kuilu ilmastonmuutokseen sopeutumisen kulujen ja tarjolla olevan rahoituksen välillä on suuri.
Unepin arvion mukaan ilmastonmuutokseen sopeutumisen kulut kehitysmaissa ovat 140–300 miljardia dollaria vuodessa vuonna 2030. Vuonna 2050 vastaava luku on jo 280–500 miljardia dollaria. Arvio on vuosi vuodelta kasvanut.
Rahoituskin on ollut kasvussa, mutta hitaammin: Ilmastonmuutokseen sopeutumiseen oli toukokuussa 2017 luvattu noin 29 miljardia dollaria.
Hietaniemi muistuttaa, että lasku on maksettava ennemmin tai myöhemmin.
”Vitkuttelu maksaa rahaa. Mitä kauemmin odotamme, sitä suuremmaksi lasku kasvaa.”