Kun Maailman terveysjärjestö WHO vuonna 1970 selvitti vammaisten ihmisten määrää maailmassa, arvioksi saatiin 10 prosenttia väestöstä.
Nyt WHO yhdessä Maailmanpankin kanssa uusi tutkimuksensa, ja arvioksi saatiin, että maailmassa on miljardi ihmistä, jotka kärsivät jonkinlaisesta vammasta. Nykyisellä väkiluvulla se tarkoittaa 15 prosenttia maapallon väestöstä. Vammaisten määrän ennustetaan väestön ikääntyessä edelleen kasvavan.
Vammaisuuden kirjo on suuri sokeudesta tai raajojen puuttumisesta krooniseen kipuun tai henkisiin ongelmiin.
Tutkimuksen mukaan vammaisuus on yleisempää köyhissä kuin rikkaissa maissa: 80 prosenttia vammaisista elää matalan tulotason maissa, ja toisaalta 20 prosentilla maailman köyhimmistä ihmisistä on vamma.
Vammaisuus lisääntynyt vain tilastoissa
Vammaisjärjestöjen kehitysyhteistyöyhdistys FIDIDA ry:n ohjelmasuunnittelija Juha Valta uskoo, ettei vammaisten määrä sinänsä ole kasvanut. Sen sijaan vammaisuuden kartoitus on tarkentunut myös kehitysmaissa, minkä seurauksena rekisteröityjä vammaisia on nyt enemmän kuin vuoden 1970-tutkimuksesta.
”Vammaisuutta on pitkään mitattu ja määritelty ensisijaisesti lääketieteen näkökulmasta. Vammaisuuden määritelmän tarkentuminen ja ihmisen tarkastelu kokonaisvaltaisemmin avartaa lähtökohtiamme vammaisten ihmisten tilanteen tarkastelulle”, Valta sanoo.
Hänen mielestään kyse on siitä, että nykyään vammaisten olemassaolo tiedostetaan entistä paremmin, minkä huomioiminen auttaa kaikkia ihmisiä väliaikaisine ja pysyvine rajoitteineen.
”Lähtökohtamme on, että vammaisille ihmisille parempi yhteiskunta on parempi kaikille, kuten raportissakin todetaan.”
Vain muutama prosentti pääsee kouluun
Vammaisten oikeuksia ajavien etujärjestöjen tuloksellisesta työstä huolimatta tuore tutkimus korostaa, että vammaiset ovat edelleen kakkosluokan kansalaisia, erityisesti kehitysmaissa: Vammaisuus on elämää hankaloittava stigma, rakennuksia ei ole suunniteltu vammaisten ihmisten tarpeita ajatellen, sosiaaliturva on köyhissä maissa heikko tai olematon ja apuvälineet ja avustajat maksavat paljon. Lisäksi ihmisillä on — terveydenhuollon ammattilaiset mukaan lukien — edelleen hyvin puutteelliset tiedot vammaisuudesta.
Ja vaikka lähes kaikki maat ovat ratifioineet YK:n vuosituhattavoitteiden hengessä Koulutusta kaikille -tavoitteet, joissa taataan myös kaikille vammaisille pääsy koulutukseen, kehitysmaissa vammaiset lapset ja nuoret jäävät lähes täydellisesti koulumaailman ulkopuolelle. Vain muutama prosentti vammaisista pääsee perusopetukseen, ja heistä vielä harvemmat valmistuvat ammattiin tai suorittavat päättötutkinnon.
”Suomalaiset vammaisjärjestöt ovat panostaneet kehitysyhteistyössään jo pitkään erityisesti vammaisten koulutukseen. FIDIDA on ollut jo vuosia mukana UNESCOn vammaisten koulutuksen ja inklusiivisen opetuksen kehittämisen yhteistyössä”, Valta sanoo ja toivoo, että ulkoministeriö suuntaisi yhä enemmän resursseja vammaisten koulutukseen.
”Tämä voisi tapahtua sekä vammaiskoulutukseen osoitettuna tukena Suomen kahdenvälisen kehitysyhteistyön kautta että Vammaiskumppanuuden kautta toteutettavan kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön ja vaikuttamistyön kautta”, Valta kertoo.
Vammaisuus ja vuosituhattavoitteet
WHO:n ja Maailmanpankin tutkimus muistuttaa, että kehitystyössä köyhyyden ja vammaisuuden tiivis yhteys jää usein liian vähälle huomiolle. Esimerkiksi YK:n määrittelemissä vuosituhattavoitteissa vammaisuutta ei eksplisiittisesti mainita.
Maailmanpankin presidentti Robert Zoellick on kuitenkin korostanut, että panostaminen vammaisten ihmisten terveydenhuoltoon, koulutukseen, työllistymiseen ja muihin kehitystarpeisiin on välttämätöntä vuosituhattavoitteiden saavuttamiseksi.
FIDIDAn Juha Vallan mielestä erityisesti kansalaisyhteiskunnan tukeminen on keskeisessä roolissa vammaisten aseman kestävien muutosten aikaansaamiseksi.
”Vammaiset ovat vammaisena olemisen asiantuntijoita, ja he ovat myös täysin kykeneviä toimimaan kehitysyhteistyön eturintamassa”, Valta tietää.
”Vammainen kehitysyhteistyöntekijä pystyy usein parhaiten takaamaan myös sen, että suomalainen tuki vammaiselle ihmiselle etelässä menee tehokkaasti perille.”
World Report On Disability (pdf)
World Report On Disability (pdf, 36-sivuinen easy-read-versio)
,