Veroparatiisien salaisuuksien muuri murenee

Kansainvälisen toimittajaryhmän eilen paljastama jättimäinen veroparatiiseihin liittyvä tietovuoto on kuohuttanut maailmaa – ja syystä.Paljastusten mukaan panamalainen Mossack Fonseca -asianajotoimisto on edesauttanut useiden satojen valtionpäämiesten, yritysten, rikollisten ja julkisuuden henkilöiden veronkiertoa hyödyntämällä monimutkaisia vero- ja yritysjärjestelyjä.Suomessa Ylen saamien tietojen mukaan mukaan toimintaan on osallistunut ainakin Nordea-pankkikonserni, jolla on ollut jopa 400 Mossack Fonsecan perustamaa pöytälaatikkofirmaa.Yhteensä lakifirman Panama Cityn päätoimiston kautta on järjestelty vähintäänkin useiden miljardien eurojen katoamista valtioiden veroviranomaisten tiedosta.Veronkiertoa tilkkimään pyrkivien järjestöjen ja poliitikkojen kannalta vuodot sattuvat erityisen hyvään saumaan, sanoo yritysvastuuta ja verojärjestelmää seuraavan Finnwatchin Sonja Vartiala Kepalle.Erityisen merkittäväksi vuodot tekee se, että veronkierto on ollut niin vahvasti tapetilla viime aikoina.”Elämme jännittäviä aikoja”, Vartiala sanoo.”Nyt on meneillään isoja veronkiertoon liittyviä hankkeita EU:ssa ja OECD:ssä. Poliittinen paine kasvaa varmasti entisestään vuotojen myötä”, Vartiala arvioi.Suomesta ei veropolitiikan esimerkiksiVeroparatiisien kautta kierrätettävä pimeä raha on kansainvälisesti jättimäinen ongelma, joka koskettaa niin julkisen talouden rahoituskriisistä kärsiviä länsimaita kuin kehittyviä etelän valtioita.Esimerkiksi nyt Panama-papereiden kautta julkisuuteen tuotujen tietojen mukaan Mossack Fonseca auttoi ugandalaisia liikemiehiä piilottamaan öljy-, kaasu- ja kaivosteollisuuden kautta kerätyn satojen miljoonien eurojen arvoisen omaisuuden veroparatiiseihin. Summa vastaa Ugandan valtion noin vuoden budjettia.Tästä huolimatta omistusten läpinäkyvyyden ajaminen ei ole helppoa edes Suomessa. Viimeksi viime viikolla hallituksen väitettiin yrittävän ajaa läpi jo kerran kuopattua osakkeiden omistajuutta piilottavaa hallintarekisteriä takaoven kautta.Toisaalla hallitus on ansioitunut veropolitiikan vastarannan kiiskenä myös kansainvälisesti.”Suomi ei ole ollut edelläkävijä ja ollut pikemminkin jarruttelijan roolissa. On suhtauduttu nihkeästi julkiseen maakohtaiseen veroraportointiin ja on korostettu esimerkiksi kansallista kilpailukykyä. Tämä on vähän hassu kanta Suomelle, koska Suomi ei ole veroparatiisi tai mikään finanssisalaisuuskeskus”, Vartiala kuvaaKansallisen politiikan näkökulmasta tilanne onkin nurinkurinen, Vartiala sanoo”Meidän intresseissä olisi, että verojärjestelmä olisi mahdollisimman oikeudenmukainen”, hän sanoo.Pankkien mädät omenatKansalaisjärjestöille monikansallisten yritysten aggressiivinen verosuunnittelu ei tule yllätyksenä. Panama-vuotojen tärkeimpään antiin kuuluu poliittisten vallankäyttäjien sekaantuminen verojen välttelyyn.Vuodon mittakaava osoittaakin, että kyseessä on jättimäinen ongelma koko kansainvälisen pankkisektorin ja rahaliikenteen toimintarakenteessa.”Jo aiemmin tiedossa oli, että veroparatiiseja pyörittää valtava bisnes ja on valtava määrä ihmisiä, jotka käyttävät näitä palveluita”, Vartiala muistuttaa.Samalla hän muistuttaa vuotajan henkilökohtaisen uhrauksen merkityksestä.”Oli kyseessä sitten joku yksittäinen henkilö tai pari ihmistä, niin tämä on ollut valtava työ. Tässä on kyse sellaisista asioista, että ei enää saa toimistopalaverissa nuhteita, vaan vuotajalla saattaa olla jopa henki vaarassa.”