Verotuksen pelisäännöt hiertävät YK:n kehitysrahoituskonferenssissa

Tehokkaamman veronkannon ja yksityissektorin investointien toivotaan rahoittavan valtaosan köyhien maiden kehityksestä tulevaisuudessa.Tämä on selkeä viesti eilen Etiopian pääkaupungissa Addis Abebassa alkaneessa YK:n kehitysrahoituskonferenssissa. Valtioiden on määrä linjata torstai-iltaan mennessä, mistä kaivetaan rahat äärimmäisen köyhyyden ja nälän kitkemiseen, eriarvoisuuden vähentämiseen ja koko maailman kääntämiseen kestävälle kehityspolulle seuraavan viidentoista vuoden aikana.Avajaisistunnossa puhuneen YK:n pääsihteerin Ban Ki-moonin mukaan kokous on kansainvälisen kehityksen “supervuoden” ensimmäinen etappi. New Yorkissa sovitaan syyskuussa kansainvälisistä kestävän kehityksen tavoitteista ja Pariisissa  on joulukuussa pöydällä kansainvälinen ilmastosopimus.Rahoitustarve on valtava. Brittiläinen ODI-tutkimuspaja on arvioinut köyhien maiden tarvitsevan 148 miljardia dollaria vuodessa peruspalveluiden ja koulutuksen takaamiseen kaikille. YK:n laskelma kehitysmaiden kokonaisrahoitusvajeeksi on 1,9–3,1 biljoonaa dollaria.Uutta julkista apurahaa ei kuitenkaan ole juuri luvassa.Siksi kehitysmaiden toivotaan pystyvän rahoittamaan oman kehityksensä mahdollisimman pitkälti itse. Huomio on kiinnittynyt ennen kaikkea veropohjan vahvistamiseen.YK:n kauppa-ja kehitysjärjestö Unctad arvio hiljattain kehitysmaiden menettävän vuosittain noin 100 miljardia dollaria verotuloja, koska kansainväliset investoinnit juoksutetaan veroparatiisien läpi. Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n kattavampi, eri verovälttelykeinoja tarkastellut selvitys arvioi vuosittaiseksi verovajeeksi yli 200 miljardia dollaria. Molempia arvioita pidetään maltillisina.Jos nämä rahat jäisivät etelään, kehitysmaiden taloustilanne olisi täysin erilainen kuin nyt.Vaikka kaikki valtiot ovat samaa mieltä veronkannon tärkeydestä, verotus saattaa kuitenkin kaataa koko kokouksen.EU tyytyväinen nykyjärjestelyynTällä hetkellä kansainvälisen verotuksen pelisäännöistä päätetään pitkälti vauraiden teollisuusmaiden yhteistyöjärjestössä OECD:ssä.Monet etelän maat haluaisivat siirtää päätösvaltaa YK:hon, jossa kaikki maailman valtiot ovat edustettuina ja joka huomioisi paremmin eri maiden tarpeet. Käytännössä tämä tarkoittaisi pysyvän hallitustenvälisen elimen perustamista tai muuta vastaavaa järjestelyä.Nyt YK:n alaisuudessa toimii pieni ja vaatimattomasti resursoitu pääsihteerin nimeämä asiantuntijakomitea, jonka vaikutus kansainväliseen käytäntöön on rajallinen.EU vastustaa YK:n roolin kasvattamista. Sen mukaan OECD:ssä on paras asiantuntemus ja kehitysmaat saavat kantansa esiin myös sen yhteistyöjärjestelyiden kautta. YK nähdään usein tehottomana keskustelukerhona.“Oleellista ei ole päättävän elimen kokoonpano. Ongelmiin – laittomaan pääomapakoon, verovälttelyyn ja veronkiertoon – voidaan puuttua nykyisten monenkeskisten järjestelyiden kautta”, EU:n kehitysyhteistyöstä vastaava komissaari Neven Mimica sanoi maanantaina.Teollisuusmaat ovat syyttäneet vahvaa YK-elintä vaativia kehitysmaita ja kansalaisjärjestöjä myös “teknisen” verokysymyksen politisoimisesta.Etelän maat haluavat vahvistaa YK:taYli 130 kehitysmaata edustavan G77-ryhmän ja Kiinan puolesta Addiksen kokousta valmistelevia neuvotteluita New Yorkissa käynyt Raymond Landveld tyrmää näkemyksen.“Meille verokomiteassa on kyse siitä, että olemme mukana keskeisissä pöydissä ja että meillä on ääni, kun maailmantalouden säännöistä päätetään. Nyt näin ei ole”, Landveld kommentoi.“Väite politisoimisesta on hämäystä. Todellisuudessa kyse on siitä, etteivät rikkaat maat halua tuoda kysymystä YK:n piiriin.”YK-komitea saa tukea myös monilta maailmantalouden asiantuntijoilta.“Vaikka OECD on konsultoinut kehitysmaiden mielipiteitä, se on silti rikkaiden kehittyneiden maiden klubi. Perushallinnointirakenne on vääristynyt. Parempi toimintakehys on jo olemassa, ja sen nimi on YK”, Nobel-palkittu taloustieteilijä Joseph Stiglitz sanoi Addis Abebassa sunnuntaina.Stiglitzin professorikollega Columbian yliopistosta, aiemmin YK:n apulaispääsihteerinä toiminut José Antonio Ocampo on pitkään puhunut vahvan verokomitean puolesta.“On täysin väärin väittää, ettei hallitustenvälinen tekninen elin saisi tuloksia aikaan YK:n alaisuudessa. Esimerkiksi YK:n tilastokomitea on erittäin arvostettu ja tekee jatkuvasti yhteistyötä OECD:n, IMF:n ja muiden kanssa. Ja onhan myös OECD hallitustenvälinen järjestö”, Ocampo huomautti.Sekä EU että kehittyvät maat katsovat tehneensä paljon kompromisseja, eivätkä ne haluaisi joustaa enempää. “Jos muut vaativat tekstiluonnoksen avaamista, silloin on palattava myös EU:lle vaikeisiin asioihin”, Mimica sanoi.EU on tyytymätön esimerkiksi sopimusluonnoksen etelän valtioiden välistä yhteistyötä sekä teknistä apua koskeviin muotoiluihin. Etelän maille verotuskomitean ohella tärkeää olisi vahvistaa niin sanottu yhteisen mutta eriytetyn vastuun periaate, jonka rikkaat maat haluavat rajoittaa ilmastoneuvotteluihin.Lisää tukea kehitysmaiden verottajilleVeronkannon ja etenkin kansainvälisen yritysverotuksen tehostaminen on näkynyt Addiksen kokouksessa muutenkin.Maanantai-iltana OECD ja YK:n kehitysohjelma UNDP esittelivät yhteisen Verotarkastajat ilman rajoja -hankkeensa, joka tarjoaa kehitysmaille asiantuntija-apua vaikeissa verotuskysymyksissä.“Asiantuntijat työskentelevät yhdessä paikallisten kanssa konkreettisissa verotarkastuksissa ja vahvistavat heidän tiimejään. Monikansallisilla yrityksillä on usein enemmän juristeja, kirjanpitäjiä ja rahoitusinsinöörejä kuin köyhillä valtioilla”, OECD:n pääsihteeri Angel Gurría selitti.Pilottihankkeet ovat Gurrían mukaan onnistuneet mainiosti. Esimerkiksi Kolumbiassa yritysverokertymä kymmenkertaistui vuosina 2011–2014 asiantuntija-avun ansiosta.Huomenna keskiviikkona EU, Yhdysvallat ja joukko muita teollisuusmaita julkistavat oman kehitysmaiden verohallintoa vahvistavan aloitteensa. Suomenkin tukeman hankkeen tarkoitus on kaksinkertaistaa verojärjestelmien tehostamiseen annetut avustukset. Vuonna 2012 niiden osuus oli 0,25 prosenttia kaikesta kehitysavusta.Tukiohjelmien tavoitteesta kaikki lienevät samaa mieltä, mutta toimintamuotoja on myös arvosteltu. “Verotarkastajat ilman rajoja voisi hyvin tapahtua myös YK:n alaisuudessa. Osaltaan sekin lujittaa OECD-maiden valtaa määritellä kansainväliset pelisäännöt”, hallitustenvälisen South Centre -tutkimuslaitoksen asiantuntija Manuel Montes moitti.***Kirjoittaja seuraa Addis Abebassa YK:n kolmatta kehitysrahoituskokousta.