YK:n inhimillisen kehityksen raportti täytti tänä vuonna 25 vuotta. Raportissa vuonna 1990 esitelty inhimillisen kehityksen indeksi mittaa kansakuntien kehitystä kansantulon, koulutustason ja elinajanodotteen valossa.Näillä mitattuna kaksi miljardia ihmistä on noussut alhaisesta inhimillisestä kehityksestä keskitasolle vuoteen 2014 mennessä.YK:n kehitysohjelma UNDP arvioi tämän johtuvan paremmasta koulutuksesta ja terveydenhuollosta sekä äärimmäisen köyhyyden laskusta ylipäätään.Ihmiskunta elää pidempäänEdistystä voi havainnollistaa vaikkapa elinajan odotteella. Jos vuonna 1960 syntyi kehitysmaahan, oli odotettavissa keskimäärin 46 vuoden elämäntaival. Vuonna 1987 syntyneillä odote oli jo 62 vuotta.Ensimmäisessä inhimillisen kehityksen raportissa vuonna 1990 sanottiin, että elinajanodotteen nostaminen 40 vuodesta 50:een ei ole kovin vaikeaa: täytyy saada esimerkiksi epidemiat kuriin. Mutta 60:stä vuodesta 70:een se on paljon hankalampaa, ja siitä voisi ylpeillä paljon enemmän. Nyt siinä on onnistuttu, sillä kehitysmaaryhmässä keskimääräinen elinajan odote oli vuonna 2014 jo 69,8 vuotta.Maat ovat kuitenkin erilaisia keskenään. Tämä vaikeampi hyppäys on edelleen tekemättä suurimmassa osassa matalan inhimillisen kehityksen maita, joista valtaosa on Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Silti esimerkiksi Uganda on nostanut elinajanodotettaan 44 vuodesta vuonna 1960 liki 59 vuoteen vuonna 2014. Alle viidenkymmenen vuoden jää vain hiv-tilaistoistaan surullisenkuuluisa Swazimaa, jossa elinajanodote on 49 vuotta.Elianajandote vuosina 1980-2014. Graafi: UNDPYksi positiivisimmista esimerkeistä on Etelä-Korea, joka on noussut keskitasolta kärkeen, jopa Suomen ohi. Vuonna 1960 korelaisten elinajanodote oli 51 vuotta, nyt 81,9. Vuonna 2015 Etelä-Korea löytyykin inhimillisen kehityksen indeksistä sijalta 17. Suomi on sijalla 24.Etelä-Koreassa on Suomea hieman pienempi kansantulo henkeä kohden, mutta korealaiset käyvät keskimäärin puolitoista vuotta meitä pidempään koulua – ja elävät vuoden pidempään.Tarvitaan työtäRaportin tämän vuoden teemana on työ. Keskittymistä (säällisiin) työpaikkoihin UNDP:n mukaan tarvitaan, jotta hyvä kehitys saadaan sinetyöityä. Alle kahdella dollarilla päivässä elää raportin mukaan edelleen noin 830 miljoonaa ”työssä käyvää köyhää”. Heistä 74 miljoonaa on nuoria. Pakkotyössä on 21 miljoonaa ihmistä.Kehitysjärjestö peräänkuuluttaa globaalia työllisyyspolitiikkaa, jolla taataan tasa-arvoisemmat mahdollisuudet työhön, samoin kuin säälliset työolot joka puolella maailmaa.Tasa-arvoa tarvitaan myös sukupuolten välillä. Raportin mukaan naiset tekevät 52 prosenttia maailman töistä – ja jopa kolme neljännestä maailman palkattomasta työstä. Kun naisille maksetaan palkkaa, he saavat keskimäärin 24 prosenttia vähemmän palkkaa kuin miehet. Alle neljännes yritysmaailman johtopaikoista on naisten käsissä.Inhimillisen kehityksen indeksi, top 101. Norja2. Australia3. Sveitsi4. Tanska5. Hollanti6. Saksa7. Irlanti8. Yhdysvallat9. Kanada9. Uusi-Seelanti11. SingaporeBottom 10179. Mali180. Mosambik181. Sierra Leone182. Guinea183. Burkina Faso184. Burundi185. Tšad186. Eritrea187. Keski-Afrikan tasavalta189. NigerPuutteellisten tilastojen vuoksi esimerkiksi Monaco, Pohjois-Korea ja Somalia eivät ole mukana listauksessa.
YK: Kaksi miljardia ihmistä noussut äärimmäisestä köyhyydestä neljännesvuosisadassa
Ihmiskunta on ottanut kehitysloikkia viimeisten 25 vuoden aikana, selviää YK:n inhmillisen kehityksen raportista. Ihmiset elävät pidempään, käyvät kauemmin koulua ja tienaavat paremmin. Liian moni on silti töitä vailla.
Teksti: Esa Salminen