YK: Valtaosa fossiilisista polttoaineista pitää jättää käyttämättä

YK:n ympäristöohjelman UNEPin viime viikolla julkaistu vuosiraportti tulee ulos kaikin puolin sopivaan aikaan: hetki Kansainvälisen ilmastopaneelin jättiraportin ilmestymisen jälkeen ja juuri ennen Perussa pidettävää, YK:n koollekutsumaa ilmastokokousta, jossa valmistellaan ensi vuoden lopulla mahdollisesti allekirjoitettavaa uutta kansainvälistä ilmastosopimusta.UNEPin raportti keskittyy hiilibudjetointiin, joka on yksinkertainen ja yleistyvä tapa lähestyä ilmastonmuutosta.Hiilibudjetti tarkoittaa sitä rajallista määrää kasvihuonekaasuja, tai ”hiiltä”, joka voidaan vapauttaa ilmakehään ilman, että planeetta lämpenee liikaa.Hiilibudjetin logiikkaa käyttämällä voidaan arvioida, että jos maapallon lämpeneminen halutaan pitää kahdessa asteessa esiteolliseen aikaan verrattuna, ilmakehään saisi laskea 3 670 gigatonnia hiilidioksidia. Jos hiiltä päästetään suurempi määrä, kriittisenä pidetty lämpötila ylittyy.Tähän mennessä hiilidioksidia on jo päästetty 1 900 gigatonnin verran. Ja koska hiilidioksidi ei ole ainoa kasvihuonekaasu, muiden kaasujen, kuten metaanin, ilokaasun ja HFC-yhdisteiden, yhteenlaskettu vaikutus kutistaa hiilibudjettia entisestään ja jättää jäljelle noin tuhat gigatonnia hiilidioksidia ”käytettäväksi”.Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että vähintään kaksi kolmasosaa tunnetuista fossiilisten polttoaineiden varastoista, kuten öljy-, kivihiili- ja maakaasuesiintymistä, pitäisi jättää käyttämättä.Budjetti kulumassa loppuunUNEP arvioi, että nykyisellä tahdilla hiilibudjetti ylittyy.Globaalit päästöt ovat kohonneet yli 45 prosentilla vuodesta 1990. Vuonna 2012 niiden arvioitiin vastaavan 54:ä gigatonnia hiilidioksidia.Jos ilmastoneuvotteluissa epäonnistutaan eikä mitään lisävelvoitteita säädetä (ja valtiot suhtautuvat nihkeästi nykyisiinkin velvoitteisiinsa), päästöt nousevat tasaisesti niin, että vuonna 2030 ne ovat jo 87 gigatonnia vuodessa.UNEPin mukaan tällainen hiilibudjetin rikkova kehityssuunta saadaan pysäytettyä ainoastaan säätämällä nykyistä tiukempia kasvihuonekaasujen päästörajoituksia.Joukkopako hiiliosakkeista?Toisaalta jos päästöleikkauksista päästään sopuun, vaarana voi olla niin sanottu ”hiilikupla”, UNEP varoittaa. Termillä tarkoitetaan fossiilisia polttoaineita tuottavien yritysten osakkeiden arvon romahtamista.Toistaiseksi maailmanmarkkinat veikkaavat, että fossiilisten polttoaineiden rajoituksia ei pystytä säätämään eikä näin ollen firmojen kannattavuus ole vaarassa.Brittiläisen taloustieteilijän Nicholas Sternin ja Carbon tracker -järjestön viime vuonna julkistamassa raportissa todettiin, että päättäväiset maailmanlaajuiset ilmastotoimet saattavat kuitenkin aiheuttaa joukkopakoa osakkeista, mikä lisäisi maailmanlaajuisen talouskriisin mahdollisuutta.Siksi ilmastopaketeissa pitäisi UNEPin mukaan pohtia myös mahdollista kompensaatiomekanismia hiilifirmoihin sijoittaneille.Sternin mukaan parisataa suurinta fossiilisiin nojaavaa yritystä käytti vuonna 2012 peräti 674 miljardia dollaria uusien öljy-, hiili- ja maakaasuesiintymien etsintään ja hyödyntämiseen. Summa vastaa yhtä prosenttia koko maapallon bruttokansantuotteesta.Negatiiviset päästötKoska globaalien päästöjen leikkaaminen riittävän nopealla aikataululla vaikuttaa hankalalta, UNEP arvioi, että vuosisadan puolivälin jälkeen tullaan tarvitsemaan myös niin sanottuja negatiivisia päästöjä.Niillä tarkoitetaan hiilidioksidin poistamista ilmakehästä esimerkiksi pumppaamalla se tyhjiin öljy- ja kaasukenttiin. Tai muuttamalla planeetan ilmastoa keinotekoisesti niin, että lämpeneminen loppuu.Jälkimmäistä menetelmää kutsutaan ilmastonmuokkaukseksi.UNEPin tiedejohtaja Jacqueline McGlade kertoi The Guardian -lehdelle, että ilmastonmuokkausta ei kannata pelätä.”Ilmastonmuokkauksesta saa pelottavia otsikoita, mutta termin takaa löytyy ihan kelvollisia ajatuksia esimerkiksi maalämmön tehostamisesta. Emme edes tunne kaikkia mahdollisuuksia.”Negatiivisten päästöjen toivotaan loppukädessä tasapainottavan ilmakehään pääsevien kasvihuonekaasujen vaikutusta.UNEPin mukaan maapallon pitäisi saada hiilidioksidipäästöt ja -poistot yhtä suuriksi vuosien 2055 ja 2070 välillä, jotta pysyttäisiin kahden asteen lämpenemisessä.Jos otetaan huomioon kaikki kasvihuonekaasut, tasapainotila tulisi saavuttaa vuosien 2080 ja 2100 välisenä aikana.UNEP: Emissions Gap Report 2014Carbon tracker: Unburnable carbon 2013: Wasted capital and stranded assetsThe Guardian: CO2 emissions must be zero by 2070 to prevent climate disaster, UN says