Yleisten asioiden neuvostolla, jossa toimin puheenjohtajana, on keskeinen koordinoiva rooli, kun Eurooppa-neuvoston viime kesäkuussa hyväksymää strategista agendaa jalkautetaan neuvoston työhön. Tässä olemme painottaneet tasa-arvokysymysten merkitystä ja edistäneet tasa-arvokysymysten valtavirtaistamista jokaiseen asiaan EU:ssa.
Esitellessäni heinäkuussa Suomen EU-puheenjohtajuusohjelmaa Yleisten asioiden neuvostolle nostin esiin sukupuolten tasa-arvon yhtenä keskeisistä prioriteeteistamme. Totesin silloin, että ihmisten hyvinvointi ja tasa-arvo muodostavat toimivan unionin ytimen ja että tämän yhteyden on näyttävä myös poliittisissa linjauksissamme. Meidän tulee edistää sekä sosiaalista oikeudenmukaisuutta että sukupuolten tasa-arvoa.
Neuvostossa tehtävän työn lisäksi Suomi on järjestänyt Helsingissä osana EU-puheenjohtajuuskauden ohjelmaa sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen korkean tason työryhmän kokouksen sekä konferenssin YK:n Pekingin toimintaohjelman toimeenpanon 25-vuotisarvioinnista. Molemmat tapahtumat osaltaan edistivät tavoitetta sukupuolten tasa-arvon edistämisestä kaikilla politiikka-aloilla.
Mitä Suomi on tehnyt EU:n tasa-arvostrategian aikaansaamiseksi?
EU:lle luotava tasa-arvostrategia on yksi Suomen EU-puheenjohtajuuskauden prioriteeteista. Aloitteen on työjärjestyksen mukaan kuitenkin tultava komissiolta. On hyvä, että komission tuleva puheenjohtaja Ursula von der Leyen ilmoitti, että komissio tulee tekemään ehdotuksen tasa-arvostrategiasta.
Neuvosto laatii Suomen johdolla päätelmänsä sukupuolten tasa-arvosta EU:ssa vuoden 2020 jälkeen ja lisäksi jäsenmaiden tasa-arvosta vastaavat ministerit käyvät joulukuun työllisyys-, sosiaali- ja terveysasioiden neuvostossa keskustelun teemasta. Neuvoston päätelmien ja ministereiden poliittisen keskustelun päätavoitteena on pyytää uutta komissiota laatimaan EU:lle sukupuolten tasa-arvostrategian ja ennen kaikkea vaikuttaa tämän tulevan strategian sisältöihin.
Tulemme edellyttämään komissiolta, että tuleva strategiassa on erityistoimia tasa-arvon vahvistamiseen sekä sukupuolinäkökulman ottamista mukaan kaikkeen unionin toimintaan. Vaadimme, että EU:n budjetista tehdään sukupuolivaikutusten arviointi. Myös sukupuolitietoista budjetointia tulee kehittää niin EU-tasolla, kuin jäsenmaissakin. Suomen ajatukset ovat saaneet hyvän vastaanoton jäsenmaiden piirissä.