Kansainvälisen kauppapolitiikan väitetään usein olevan epäreilua kehitysmaille. Mitä sillä tarkoitetaan? Mikä köyhimpiä maita eniten huolestuttaa?
Taustalla on kauppaneuvottelujen epädemokraattisuus. Kehitysmaiden neuvotteluasema on heikkenemässä entisestään, koska kauppajärjestelmä pirstaloituu. Neuvottelut maailmankauppajärjestö WTO:ssa edistyvät hitaasti, ja alueelliset vapaakauppasopimukset yleistyvät.
Toinen perusongelma on liian vahva usko ”one size fits all” -ratkaisuihin. Kiinan kehitys osoittaa, että kehitysmaiden kannattaa vaatia erityiskohtelua: kaupan vapauttaminen kannattaa silloin – ja vasta silloin – kun maan tuotannollinen kapasiteetti on kunnossa.