MITEN KEHITYSYHTEISTYÖMÄÄRÄRAHOJEN LEIKKAUKSET OVAT VAIKUTTANEET KANSALAISJÄRJESTÖJEN TYÖHÖN?
Vuosi 2015 muistetaan suomalaisten kansalaisjärjestöjen keskuudessa synkkänä. Suomen hallitus teki historiallisen suuret ja äkilliset leikkaukset kehitysyhteistyömäärärahoihin, joiden takia myös kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöstä leikattiin 43 prosenttia.
Leikkausten vaikutukset järjestöjen työhön ovat merkittävät. Kepan järjestöille tekemän kyselyn perusteella esimerkiksi useita satoja hankkeita on jouduttu keskeyttämään, karsimaan tai jätetty kokonaan aloittamatta. Hyödynsaajien määrä on tippunut yli miljoonalla ihmisellä kehitysmaissa.
Järjestöt ovat lopettaneet tai lopettamassa kokonaan toimintansa useassa maassa. Erityisesti leikkausten nopea toimeenpano on vaikeuttanut järjestöjen työtä. Myös Suomessa tehty asennevaikuttaminen, kampanjointi ja viestintä on vähentynyt huomattavasti.
Suomessa on irtisanottu vähintään 50 työntekijää – henkilötyövuosia on menetetty vähintään kaksinkertainen määrä. Kehitysmaissa työskenteleviä suomalaisia ja paikallisia työntekijöitä on irtisanottu yli 360. Henkilöstön työmäärä ja stressitaso on noussut sekä samalla varainhankinnan rooli on korostunut järjestöjen työssä.
Selvitykseen kerättiin tietoja noin 50 järjestöltä, mikä on vajaa kolmasosa viime vuonna ulkoministeriön tukea saaneista järjestöistä. Leikkausten kokonaisvaikutukset ovatkin vähintään selvityksessä esitettyä mittaluokkaa ja todennäköisesti vieläkin suuremmat.
Osa leikkausten vaikutuksista tulee näkyviin vasta myöhemmin, kun ulkoministeriö tekee uusia rahoituspäätöksiä pienemmästä potista ja järjestöt sopeutuvat uuteen rahoitustasoon.
Leikkausten myötä jää tekemättä järjestöjen ainutlaatuista työtä esimerkiksi naisten, lasten ja vammaisten ihmisoikeuksien parantamiseksi, paikallisyhteisöjen tukemiseksi, nuorten ja naisten ammatillisen osaamisen ja yrittäjyyden lisäämiseksi sekä paikallisen kansalaisyhteiskunnan tukemiseksi ylipäätään.
Leikkausten myötä järjestöt ovat lisänneet yhteistyötä keskenään, tehostaneet toimintatapojaan ja laajentaneet rahoituspohjaansa aiempaa aktiivisemmin.
Vaikka päättäjät ja virkamiehet ovat valaneet uskoa järjestöihin leikkausten keskellä kannustamalla toimintojen tehostamiseen ja asettamalla tavoitteeksi ”vähemmällä enemmän”, tosiasia on, että pienemmillä resursseilla saadaan vähemmän tuloksia aikaan.