Fingo tekee työtä sen puolesta, että kansalaisyhteiskunnalla on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnalliseen keskusteluun ja poliittiseen päätöksentekoon. Päätöksenteon ja tiedonsaannin on oltava avointa. Vahva kansalaisyhteiskunta tukee myös muiden kehityspoliittisten tavoitteiden toteutumista ja edistää kestävää kehitystä.
Mikä kansalaisyhteiskunta?
Kansalaisyhteiskunnalla tarkoitetaan esimerkiksi voittoa tavoittelemattomia yhdistyksiä, yhteisöjä, tutkimuslaitoksia, ei-kaupallista mediaa ja sosiaalisia liikkeitä, jotka toimivat yhteisten tavoitteiden puolesta. Vahva kansalaisyhteiskunta vaatii aktiivista puolustamista.
Kansalaisyhteiskunnan toimintatila on kaventunut ympäri maailman. Etenkin ihmisoikeusjärjestöt ja yhteiskunnallista muutosta ajavat toimijat ovat kohdanneet yhä enemmän rajoituksia tai sääntelyä. Freedom House -järjestön mukaan demokratian ja ihmisoikeuksien tila on heikentynyt maailmalla jo 14 vuoden ajan. Korona on kiihdyttänyt trendiä: tila huonontui pandemian aikana 80 maassa.
Käytännössä rajoitukset ovat usein kansalaisjärjestöjen toiminnalle asetettuja lainsäädännöllisiä tai hallinnollisia esteitä. Esimerkiksi julkisia kokoontumisia ja sananvapautta on rajoitettu tai järjestörahoitusta tai sen saamisen ehtoja on kiristetty. Rajoittaminen voi tarkoittaa poliisiratsioita kansalaisjärjestöjen tiloihin tai aktivisteihin kohdistunutta uhkailua ja fyysistä väkivaltaa. Aktivisteja eri puolilla maailmaa on myös kidnapattu ja surmattu.
CIVICUSin vuonna 2020 julkaiseman selvityksen mukaan vain kolme prosenttia maailman ihmisistä asuu maassa, jossa kansalaisyhteiskunta voi toimia vapaasti. Kansalaisyhteiskunnan tila on kaventunut 111 maassa − yli puolessa maailman valtioista.
Kansalaisyhteiskunnan tilaa ja sen itsenäisyyttä tulee puolustaa sekä aktiivista kansalaisuutta tukea niin kotimaassa kuin maailmanlaajuisestikin.
Mitä vaadimme?
Suomen tulee puolustaa kansalaisyhteiskunnan tilaa osana ulko- ja kehityspolitiikkaa.
Kansalaisyhteiskunnan tilaa tulee puolustaa Suomen virallisissa linjauksissa, strategioissa sekä julkisissa ulostuloissa. Suomen tulee edistää kansalaisjärjestöjen osallistumista maatasolla, muun muassa tapaamalla järjestöjä ja kutsumalla järjestöjä edustustojen tilaisuuksiin. Kansalaisjärjestöjä tulee kuulla niiden toimintaedellytysten rajoituksista ja ehdotuksista tilanteen ratkaisemiseksi.
Suomen tulee varmistaa, että järjestöt voivat osallistua ja tarjota asiantuntemustaan poliittisissa prosesseissa, jotka vaikuttavat niiden toimintaan.
Suomen tulee edistää kansalaisyhteiskunnan osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia ja päätöksenteon ja tiedonsaannin avoimuutta sekä kotimaassa että osana kansainvälistä yhteistyötä. Suomen tulee tunnustaa kansalaisjärjestöjen moninaiset roolit ja riippumattomuus kehityspoliittisissa linjauksissa, strategioissa, ohjeistuksissa ja rahoituskriteereissä.
Suomen tulee varmistaa, että kansalaisjärjestöillä on edellytykset tehdä kehitysyhteistyötä.
Järjestöillä tulee olla tarpeeksi resursseja ja osallistumismahdollisuuksia, jotta ne voivat tehdä kehitysyhteistyössä sekä globaalikasvatusta, kehitysviestintää ja kehityspoliittista vaikuttamistyötä.
Ota yhteyttä!
-
Johtaja, kestävä kehitys Rilli Lappalainen
Toimin asiantuntijajohtajana kestävän kehityksen edistämiseksi Fingon vaikuttamistyössä. Erityisalana systeeminen muutos, johdonmukaisuus, kansainvälinen vaikuttaminen ja aktiivinen kansalaisuus. Toimin mm. Foruksen (International platform for national platforms) varapuheenjohtajana ja eurooppalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen kattojärjestö CONCORDin puheenjohtajana.
