Suomi on sitoutunut YK:ssa ja EU:ssa nostamaan kehitysyhteistyömäärärahansa 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta. Tavoite on saavutettu Suomen historiassa vain kerran, vuonna 1991 laman myötä nopeasti supistuneen bruttokansantulon myötä.
Viime vuosina Suomen kehitysyhteistyömäärärahat ovat olleet jälleen nousussa vuoden 2016 leikkausten ja sitä seuranneiden vuosien jälkeen. Nykyinen hallituskin on ohjelmassaan sitoutunut nostamaan kehitysyhteistyörahoituksen tason vihdoin Suomen kansainvälisen sitoumuksen mukaiselle 0,7 prosentin tasolle. Hallituksen ensimmäisinä vuosina taso onkin noussut tasaisesti, kuten alla oleva taulukko näyttää.
Valitettavasti hallitus päätti keväällä 2021 leikata ulkoministeriön hallinnonalalta 35 miljoonaa euroa vuodesta 2023 alkaen. Ainakin alustavasti leikkaus on kohdistettu varsinaiseen kehitysyhteistyöhön ja on vaarana, että hyvä suunta kohti sitoumustamme 0,7 prosentin tasosta katkeaa.
Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyörahoitus
Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhön on vuodelle 2021 varattu 80 miljoonaa euroa, mikä vastaa noin vajaata 10 prosenttia varsinaisesta kehitysyhteistyöstä. Vielä vuonna 2015 ennen suuria leikkauksia kehitysyhteistyöjärjestöt saivat kehitysyhteistyöbudjetista 14,2 prosenttia.
Kansalaisjärjestöjen rahoituksen suunta on vielä merkittävämmin laskeva, jos katsotaan Suomen koko julkista kehitysyhteistyörahoitusta kokonaisuudessaan. Vuonna 2015 järjestöt saivat 11,2 prosenttia julkisesta kehitysyhteistyörahoituksesta. Vuonna 2021 niiden osuus on enää noin 6,4 prosenttia.
Valtionavustusten lisäksi järjestöt keräävät merkittävän määrän yksityistä rahoitusta kehitysyhteistyöhön. Fingon selvityksen mukaan esimerkiksi vuonna 2016 summa oli noin 110 miljoonaa euroa, eli lähes tuplasti valtion avun lisäksi. Suomalaiset tekevät myös paljon vapaaehtoistyötä kehitysyhteistyön parissa – samainen kyselyn mukaan peräti 460 000 tuntia vuonna 2016. Tämä vastaa jopa 250 henkilötyövuotta.
Viime vuosina ulkoministeriön tukea saavien järjestöjen määrä on romahtanut: Vuonna 2015 tukea kehitysyhteistyöhön ja globaalikasvatukseen sai vielä 163 järjestöä, vuonna 2017 luku oli 96 ja vuonna 2019 ulkoministeriön rahoitusta saavia järjestöjä on jäljellä enää 70.
Vuoden 2016 leikkaukset
Vuonna 2015 laaditun hallitusohjelman mukaan kehitysyhteistyöhön käytettäviä määrärahoja vähennettiin 200 miljoonalla eurolla vuodesta 2016 alkaen koko hallituskauden ajaksi. Lisäksi 130 miljoonan euron osuus lahja-avusta siirrettiin laina- ja pääomasijoitusmuotoiseksi ja ohjataan yritysten kautta kehitysmaihin Finnfundin kautta.
Leikkaukset kohdistuivat niin sanottuun varsinaiseen kehitysyhteistyöhön ja olivat siis suuruudeltaan 330 miljoonaa euroa. (Kehitysyhteistyön määrärahat jakautuvat ulkoministeriön hallinnoimaan varsinaiseen kehitysyhteistyöhön sekä muuhun kehitysyhteistyöhön.)
Samalla hallitus päätti lopettaa päästöhuutokauppatulojen ohjaamisen kehitysyhteistyöhön, mikä vähensi käytettävien varojen määrää merkittävästi. Esimerkiksi vuonna 2014 päästöhuutokauppatuloja ohjattiin kehitysyhteistyöhön 69 miljoonaa euroa. Tälläkään hetkellä päästöhuutokauppatuloja ei ohjata kehitysyhteistyöhön.
Vuodelle 2016 varsinaiseen kehitysyhteistyöhön oli alun perin suunniteltu käytettäväksi noin 815 miljoonaa euroa. Leikkausten jälkeen maksatukset tippuivat käytännössä noin 605 miljoonaan euroon.
Prosentuaalisesti eniten leikattiin monenkeskisestä kehitysyhteistyöstä, noin 56 prosenttia. Maa- ja aluekohtaisesta kehitysyhteistyöstä leikattiin noin 37 prosenttia ja järjestöjen kehitysyhteistyöstä 43 prosenttia.
Leikkausten vaikutuksista järjestöihin kerrotaan Kepan tuottamassa Vähemmällä vähemmän -julkaisussa.
Suomalaisen kehitysrahoituksen historia
YK asetti vuonna 1970 teollistuneiden maiden julkisista varoista maksettavan kehitysrahoituksen tavoitteeksi 0,7 prosenttia bruttokansantulosta. Suomi ilmaisi jo silloin tukensa ja vahvisti neljä vuotta myöhemmin ensimmäisessä kehitysyhteistyön periaateohjelmassaanj tavoittelevansa YK:n asettamaa rajaa.
Suomi pääsi hetkellisesti tavoitteeseen 1990-luvun alkupuolen laman siivittämänä, kun bruttokansantulo romahti. Sen jälkeen tavoitetaso notkahti alas, ja vasta viime vuosina se on uudelleen rakentunut kohti 0,7 prosentin tasoa. Vuonna 2014 käytiin hetkellisesti jo 0,6 prosentissa, kun määrärahoja jouduttiin siirtämään poikkeuksellisen paljon edelliseltä vuodelta.
Vuonna 2015 toteutuneet kehitysyhteistyömaksatukset olivat 1164,3 miljoonaa euroa, ja ne vastasivat 0,56 prosenttia bruttokansantulosta.
Vuonna 2016 aloitetut rajut leikkaukset pudottavat tason jatkossa huomattavasti alemmaksi. Ulkoministeriö arvioi, että lähivuosina kehitysrahoituksen taso tulee olemaan keskimäärin 0,39 prosenttia bruttokansantulosta.
Lisää tietoa kehitysyhteistyön historiasta saa Rauli Virtasen kirjasta Kaivoja köyhille? Suomalaisen kehitysyhteistyön vuosikymmenet ja Juhani Artton julkaisusta Kohti kumppanuutta – Kuinka Suomi oppi tekemään kehitysyhteistyötä 1965-2005 (pdf).
Lähteet ja kehitysyhteistyön tilastot
Ulkoministeriö raportoi kehitysrahoituksesta vuosittain OECD:lle ja julkaisee myös Kehitysyhteistyön määrärahat -sivuillaan kattavasti tietoa Suomen avun määrästä, koostumuksesta ja kohteista.