Kasvavan eriarvoisuuden ja ekologisen kriisin taltuttaminen edellyttää talouden pelisääntöjen muuttamista.
Fingo edistää kestävää taloutta vaikuttamalla verotuksen oikeudenmukaisuuteen, yritysvastuulainsäädäntöön sekä yksityisen sektorin rooliin kestävässä kehityksessä. Lisäksi Fingo tuo yhteiskunnalliseen keskusteluun innostavia visioita kestävästä ja reilusta talousjärjestelmästä eri puolilta maailmaa ja esittää konkreettisista keinoja edistää siirtymää kestävään talouteen.
Mikä kestävä talous?
Nykyisen vallitsevan talousjärjestelmän ongelmat ovat yleisesti tiedossa. Varallisuus ja hyvinvointi keskittyvät yhä harvemmille ja kestämättömät tuotanto- ja kulutustavat ovat johtaneet ekologiseen kriisiin. Maailma tarvitsee järjestelmiä, joissa ekologia ja talous eivät asetu vastakkain ja joissa päättäjät ja kansalaiset tekevät yhdessä pitkäjänteisiä kestävää taloutta edistäviä päätöksiä.
Fingon vaikuttamistyötä ohjaa visio systeemisestä, eriarvoisuuden moninaiset ulottuvuudet huomioivasta muutoksesta kohti kestävää taloutta. Sen ensisijaisena periaatteena on turvata ihmisen ja ympäristön hyvinvointi, nyt ja tulevaisuudessa, kaikkialla maailmassa.
Taloudesta tulee tehdä oikeudenmukaista ja ekologista, kilpailusta yhteistyötä ja kasvunpakosta kohtuutta. Taloutta ei voi tarkkaan ennustaa, mutta on tarkasteltava millaista hyvinvointia taloudella saadaan aikaan, millaisin keinoin se tuotetaan ja miten oikeudenmukaisesti sen tuotot jaetaan. Kyse on kokonaisvaltaisesta pyrkimyksestä kohti yhteiskuntaa, jossa tavoitellaan ekologista kestävyyttä ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta.
Fingo vaikuttaa siihen, että Suomen ja EU:n politiikat vähentävät eriarvoisuutta ja tukevat siirtymää globaalisti reiluun ja kestävään talousjärjestelmään. Politiikka-alueita, joihin Fingo vaikuttaa, ovat muun muassa oikeudenmukainen verotus, yritysvastuu, kauppa- ja kehityspolitiikan johdonmukaisuus sekä yksityissektorin rooli kestävän kehityksen toimijana.
Kestävä talous linkittyy erottamattomasti Fingon vaikuttamistyöhön kestävän kehityksen, kehityspolitiikan ja ilmasto-oikeudenmukaisuuden parissa.
Mitä vaadimme?
Suomen tulee edistää oikeudenmukaista verotusta kehitysyhteistyössä, kansainvälisessä veropolitiikassa ja kansallisessa lainsäädännössä.
Valtioiden omat verotulot ovat merkittävä resurssi kestävän kehityksen tavoitteiden rahoittamiseksi. Kehittyvien maiden veropohjan vahvistamisen tueksi tarvitaan oikeudenmukaista kansainvälistä veropolitiikkaa, jonka määrittämiseen kaikki maailman maat voivat tasa-arvoisesti osallistua.
Kansainvälisen yhteisön tulee yhdessä kitkeä aggressiivinen verosuunnittelu ja laittomat pääomapaot. Tärkeää on myös varmistaa kehitysyhteistyövaroin tuettujen sijoitusten verovastuullisuus. Lisäksi tulee tuntea kansallisten verotoimien ulkoiset vaikutukset ja toimia kielteisten vaikutusten poistamiseksi.
Suomen tulee viipymättä säätää kunnianhimoinen yritysvastuulaki, joka perustuu YK:ssa määriteltyyn ihmisoikeuksia koskevaan huolellisuusvelvoitteeseen.
Suomen hallitus on sitoutunut laatimaan yritysvastuulain, joka perustuu yrityksille asetettavaan huolellisuusvelvoitteeseen sekä edistämään vastaavaa tavoitetta EU:ssa.
YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden lisäksi yritysvastuulain tulee vahvistaa ihmisoikeuksien kunnioittamista kansainvälisessä yritystoiminnassa, ehkäistä yritystoiminnasta aiheutuvia ihmisoikeusloukkauksia, edistää yritystoiminnasta aiheutuvien ihmisoikeusloukkausten uhrien oikeusturvaa ja sidosryhmien mahdollisuuksia vaikuttaa ihmisoikeuksien toteutumiseen kansainvälisessä yritystoiminnassa. Lain tulee kattaa laajasti erilaiset yritykset ja varmistaa tehokas toimeenpano, seuranta ja neuvonta yrityksille.
Suomen ja EU:n tulee siirtyä ilmastokestävään hyvinvointitalouteen ja tässä siirtymässä tulee huomioida myös kehittyvien maiden näkökulma ja globaali oikeudenmukaisuus.
Nykyisen talousjärjestelmän ongelmat tunnustetaan yleisesti, ja tavoite ekologisesti ja sosiaalisesti kestävämmästä taloudesta jaetaan laajalti niin Suomessa kuin EU:ssakin. Siirtymä kestävään talouteen edellyttää uudistuksia tuotanto- ja kulutustavoissa sekä talouden instituutioissa.
Keskinäisriippuvaisessa maailmassa kestävää taloutta on rakennettava siten, että globaalit näkökulmat huomiodaan. Talousjärjestelmän eriarvoistaviin ja epäoikeudenmukaisiin rakenteisiin on puututtava määrätietoisesti sekä turvattava kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten ja yhteisöjen mahdollisuus hyvinvointiin.
Ota yhteyttä!
-
Asiantuntija, kestävä talous Outi Hakkarainen
Outi vastaa vaikuttamisesta erityisesti vero-oikeudenmukaisuuden ja kansallisen yritysvastuulain osalta. Hän koordinoi Verotus ja kehitys -työryhmää.
-
Asiantuntija, ilmastotyö Emilia Runeberg
Emilia on Fingon ilmasto-oikeudenmukaisuuden asiantuntija, mutta koordinoi myös Ruokaturva ja toimeentulo -työryhmää.
-
Asiantuntija, kehityspolitiikka Eppu Mikkonen
Eppu keskittyy rakenteellisen eriarvoisuuden vähentämiseen yleisesti ja erityisesti tasa-arvon sekä anti-rasismin näkökulmasta. Eppu koordinoi kolmea työryhmää: Ruokaturva ja toimeentulo, Koulutus ja kehitys sekä Gender ja kehitys.