Viime vuodet EU:ssa on neuvoteltu monivuotisesta rahoituskehyksestä vuosille 2021-2027. Kehys asettaa unionin budjetille raamit.
EU:n kehitysyhteistyölle määritellään suuntaviivat osana uutta Naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välinettä eli NDICI:ä, jonka poliittiset neuvottelut saatiin loppuun viime viikolla.
JÄRJESTÖT voivat olla paljoon tyytyväisiä NDICI-välineessä. Uudesta välineestä 93 prosenttia tulee olemaan julkisen kehitysavun eli ODA:n mukaista, mikä varmistaa välineen tuen EU:n kumppanimaiden köyhyyden vähentämiseen ja kestävän kehityksen edistämiseen.
Erinomainen tavoite on myös käyttää välineen rahoituksesta 85 prosenttia sellaisiin toimiin, jotka osaltaan edistävät sukupuolten tasa-arvoa.
Huolta on herättänyt se, että NDICI-välineen temaattinen pilari, josta tuetaan esimerkiksi kansalaisyhteiskuntaa, ihmisoikeuksia ja globaaleja haasteita, on ainoastaan kahdeksan prosenttia koko välineestä. Esimerkiksi täysin uutena elementtinä NDICI-välineeseen luotu ohjelmoimaton puskurirahasto, joka antaa joustavuutta unionille reagoida nouseviin uhkiin ja haasteisiin on noin 12 prosenttia.
Viime viikon sovun kenties paras uutinen on se, että jäsenmaat, komissio ja parlamentti tekivät poliittisen päätöksen siitä, että osa uudesta ohjelmoimattomasta puskurivarastosta tulee tukemaan temaattista pilaria.
Tämä on askel oikeaan suuntaan. Esimerkiksi pandemiatilanne on osoittanut, että nopeasti muuttuvassa maailmassa esimerkiksi koronapandemian kaltainen kriisi voi vaikuttaa negatiivisesti kansalaisyhteiskunnan tilaan ja ihmisoikeuksien toteutumiseen.
Kehitysyhteistyörahoituksen ehdollistaminen ja välineellistäminen rikkoo kehitysyhteistyön tuloksellisuuden periaatteita.
Huonojakin uutisia on: jo pidempään keskustelussa ollut kehitysyhteistyön ehdollistaminen maahanmuuttopolitiikalle sai jalan oven väliin.
Ehdollistamisella tarkoitetaan sitä, että EU voi asettaa kumppanimaalle myönnettävälle kehitysyhteistyörahoitukselle ehdon, joka edellyttää, että kumppanimaa tekee EU:n kanssa yhteistyötä maahanmuuttopoliittisissa kysymyksissä, kuten esimerkiksi siirtolaisten palautuksissa.
Ehdollistaminen ei koske koko NDICI-välinettä, vaan ainoastaan 10 prosentin korvamerkintää muuttoliiketoimiin, mutta suunta on huono.
Eurooppalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen kattojärjestö CONCORD ilmaisi huolensa maahanmuuttopoliittisten tavoitteiden tahrimasta NDICI-välineestä.
Kehitysyhteistyörahoituksen ehdollistaminen ja välineellistäminen rikkoo kehitysyhteistyön tuloksellisuuden periaatteita ja vaarantaa EU:n maineen arvopohjaisena toimijana, kuten kirjoitin pari viikkoa sitten blogissa.
NEUVOTTELUT EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä ovat olleet pitkät ja hitaat. Ehdotukset uudesta kehyksestä ja sen rahoitusvälineistä tehtiin jo toukokuussa 2018. Viime vuonna Suomi tavoitteli puheenjohtajuuskaudellaan sopua neuvotteluihin.
Tänä vuonna heinäkuussa EU-maiden päämiehet pääsivät rahoituksen summista ja suurista linjoista sopuun.
Heinäkuussa päätettiin myös massiivisesta Next Generation EU -lisärahoituksesta koronaelvytykseen, mutta euroakaan tästä ei suunnattu EU:n kumppanimaiden tukemiseen.
Samaan aikaan jäsenmaat päättivät leikata ulkosuhteiden rahoituksesta 17 prosenttia verrattuna komission alkuperäiseen ehdotukseen.
Viime viikolla vihdoin jäsenmaat, Euroopan komissio ja parlamentti saavuttivat sovun NDICI-välineestä, joskin tekniset neuvottelut rahoitusvälineen tarkasta asetustekstistä jatkuvat vielä joululomien jälkeen. Pääpalikat ovat kuitenkin nyt kasassa.
Käytännössä osa rahoituksesta jätetään alkuvaiheesta odottelemaan, jotta voidaan reagoida muuttuviin tilanteisiin.
UUDELLA rahoituskaudella EU:n ulkosuhteiden rahoitus on joustavampaa, yksinkertaisempaa ja johdonmukaisempaa kuin nykyisin.
Suurin muutos on ehdottomasti se, että kaikki vanhat kehitysyhteistyön ja naapuruusalueen rahoitusvälineet lyödään yhteen NDICI-välineeseen.
Uutta on myös ohjelmoimaton ”puskurirahasto”, eli käytännössä osa rahoituksesta jätetään alkuvaiheesta odottelemaan, jotta voidaan reagoida muuttuviin tilanteisiin.
NDICI-välineestä löytyy myös maantieteellinen pilari, temaattinen rahoitus sekä nopean toiminnan väline. Maantieteellisesti selvästi suurin osa rahoituksesta ohjataan Afrikkaan ja EU:n naapuruusalueelle.
Väline sisältää myös uuden Euroopan kestävän kehityksen rahaston (EFSD+, European Fund for Sustainable Development), jolla kehitysrahoitusta käytetään takauksiin ja investointeihin.